No mutta otsikon aiheeseen, meille on tullut tässä loppukeväästä lähtien kaikenlaista postia collegeilta ja myös muutama kutsu collegen esittelytilaisuuteen (jotka järjestetään tässä meidän alueella). Käytiin viime keväänä myös yksillä vähän niinkuin opiskelumessuilla, joissa colleget esittäytyivät ja teini täytti muutaman potentiaalisesti kiinnostavan oppilaitoksen infokortin. Sen jälkeen on siis tullut noita kutsuja tilaisuuksiinkin. Jokaisessa oppaassa ohjeistetaan, että on syytä osoittaa oppilaitokselle kiinnostuksensa. Sen voi mm. tehdä vierailemalla collegen kampuksella, mutta me on päätetty käydä vain parissa Kalifornian sisällä, niin nuo esittelytilaisuudet on yksi ihan hyvä tapa saada nimi jäämään niitten oppilaitosten hakutoimiston ihmisten mieleen. Tai ainakin näin meille on väitetty. Yksi tilaisuus, jossa teini kävi oli ehkä enemmänkin paikallisten alumnien tapaaminen, mutta oli siellä muitakin potentiaalisia opiskelijoita. Siellä ei varsinaisesti ollut mitään koulun esittelyä, mutta siellä voi tehdä kysymyksiä mm. opiskelijahausta vastaavalle henkilölle.
Ihan puhtaassa info-/markkinointitapahtumissa on tähän mennessä käyty kolmessa. Ensimmäinen niistä oli kyllä ihan huippuhyvä tilaisuus, ja sen jälkeen tuli ihan sellainen olo, että tuonne mä haluan lapseni lähettää. Noh, sehän se kait on ideakin, eli saada ihmisiä hakemaan sinne oppilaitokseen ja maksamaan sen kokonaisuudessaan helposti kuusinumeroiseksi kasvava opintomaksu.. Positiivista tässä oli, että oltiin tavattu sama tyyppi jo siellä messuilla, ja muisti meidän teinin sieltä. Tilaisuudesta sai tosi hyvin kuvan opinnoista ja mahdollisista stipendeistä, ja kysymyksiä sai esittää vaikka kuinka paljon. Toinen tilaisuus ei ollut yhtä wau, mutta sielläkin muistivat nähneensä teinin jo aiemmin. Jotkut collegethan käyvät esittäytymässä myös kouluilla, ja esimerkiksi teinin koululla on useampiakin 30 min tilaisuuksia, joissa kukin college esittäytyy ja voi kysyä kysymyksiä. (Teinin koulussa senior-opiskelijat voivat olla tunneilta pois ja osallistua max. 10 tällaiseen tilaisuuteen ja juniorit max. 5:een.) Tämä yksi nainen muisti siis nähneensä teinin tuollaisessa koululla olleessa infossa. En voi taaskaan kuin ihmetellä, miten nämä ihmiset voivat muistaa satoja ja satoja naamoja ja oikein kysyä, että sähän olit siitä-ja-siitä -koulusta. Viime sunnuntaina käytiin yhden collegen tilaisuudessa. Oppilaitoksen, joka ei suoranaisesti ole teinin suosikkilistalla tällä hetkellä, mutta haluttiin selvittää, että voisko se olla. No, ei. College saattaa olla oikein hyvä ja arvostettu, mutta jos tilaisuudesta jää sellainen kuva, että esittelijä papattaa ulkoaopetellun esityksensä vitseineen päivineen todennäköisesti aivan samoin sanoin kaikissa muissakin paikoissa ja keskittyy esittelemään opiskelukaupungin ravintola- ja teatterielämää ja näyttämään videoita opiskelijoista, niin ei se oikein sykähdytä. Ei ainakaan tällä esityksellä meidän listalle pompannut. Kysymyksillekin oli aikaa vain reilu 10 minuuttia, eikä siellä ollut mitään tarjottavaakaan. ;) Tässä oppii pikkuhiljaa vaatimaan kaikenlaista näiltä tilaisuuksilta. Tosin muissakin tarjottavat ovat olleet kahvi+keksi-osastoa, mutta silti. :)
Yhteen alumnin järjestämään tilaisuuteenkin meidät kutsuttiin. Eli joku tällä alueella asuva henkilö oli kutsunut mahdollisia ko. oppilaitoksesta kiinnostuneista olevia kotiinsa keskustelemaan tähän collegeen hausta. Olisi varmaan ollut todella mielenkiintoinen, mutta meillä oli päällekkäinen meno, eikä päästy paikalle. Mutta isoa bisnestähän tämä opiskelu täällä on, ja opiskelijoiden huomio pitää kiinnittää tavalla tai toisella, joten varmaan tässä tulee vielä eteen ainakin kutsuja kampuksille, kutsu infopäivään lähialueen yksityiseen collegeen ja sen lisäksi edessä on ainakin yksi iso infotilaisuus koululla, yksi STEM fair (Science, Math, Engineering ja Mathematics -alojen collegejen messut) ja sitten niitä koulun infotilaisuuksia. Mikään pakkohan näissä ei ole käydä, mutta kummasti lisätieto auttaa hahmottamaan ja haarukoimaan tätä oppilaitoskenttää, ettei tunne olevansa kuin peura ajovaloissa ja hyppivänsä sinne tänne.
Tähän vielä sunnuntainen keskustelu, josta näkee, kenellä meistä näihin kuluu eniten aikaa:
Minä: Tarviiko mun tulla sinne tilaisuuteen, vai pärjäisittekö kahdestaan?
Mies: Ei kait sun oo pakko tulla, kun ei tää college kerran ole sillä teinin listallakaan. (Kysyy teiniltä:) Haluuksä, että äitis lähtee sinne mukaan?
Teini: Joo.
Minä: Haluuksä? Vai täytyykö mun?
Teini: Täytyy.
Minä: Ai koska [miehen nimi] ei tiedä näistä tarpeeksi.
Teini: Niin.
Sillälailla. Joku sentään semisti arvostaa tätä mun perehtymistä tähän asiaan. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti