Ruuasta.
No siitäpä olisi tietty paljonkin sanottavaa. Yleinen stereotypia lienee halpoja pikaruokaloiden hampurilaisia popsivasta amerikkalaisesta, jolla on litran limsamuki kourassaan. Täällä Kaliforniassa, ja Piilaaksossa varsinkin, todellisuus on usein melkoisen kaukana tuosta. Täällä tunnutaan olevan jatkuvasti uusien trendien lumoissa, ennen ne oli lehtikaalishipsit, sitten chia-siemenet ja gluteiiniton ruoka ja nyt varmaan jo monta muuta sen jälkeen. Smoothiet ja erilaiset vihannesmehut näyttävät tosin pitävän pintansa vuodesta toiseen.
Meillä syödään suht tavallisesti, ja näiden trendien välimaastosta. Ehkä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kuitenkin laajemmin ja enemmän kuin Suomessa, koska täällä tarjontaa on melko hyvin ja vaihtelevasti ympäri vuoden. Olin jo aiemmin katsellut muun muassa erilaisia tiloilta suoraan toimitettavia vihanneslaatikoita, mutta en saanut aikaiseksi tilata. Sitten meidän käyttämän kaupan tarjonta huononi, ja kun näin yhden "epätäydellisiä vihanneksia" toimittavan firman toimittavan vihdoin meidänkin alueelle, niin päätin kokeilla heitä. Näissä siis ei muuta vikaa kuin, että ulkomuoto tai koko saattaa poiketa kauppojen haluamasta, tai sitten jostain vaan on tilapäisesti ylitarjontaa. Olen yrittänyt nyt joka pakettiin saada myös jonkun uuden tuttavuuden maisteltavaksi. Niinpä myskikurpitsan, joka on nykyään ihan mun herkkuani, lisäksi pöytään on näin talvella päätynyt muitakin erilaisia pieniä kurpitsalajikkeita kokeiluun. Perunoitakin on maisteltu nyt useampaa lajiketta. Olen siis ottanut käyttöön saman periaatteen kuin tänne alunperin tullessa, jolloin valitsin kaupasta aina ainakin yhden uuden jutun kokeiluun. Silloin tykästyin kovasti aprikoosien ja luumun yhdistelmään, täkäläiseltä nimeltään pluot, sekä ufo-persikoihin. Pitänee nyt taas keväällä pitää kaupoissakin enemmän silmiä auki uusille tuttavuuksille.
Ruuan terveellisyyteen tulee myös kiinnitettyä enemmän ja enemmän huomiota. Prosessoitua ruokaa ja puolivalmistahan täällä toki on kaupat pullollaan, samaten ei-ehkä-niin-eettisesti tuotettua ruokaa kyllä löytyy. Yritän ostaa luomua ("organic", vaikka joidenkin lähteiden mukaan ei vastaa ihan Suomen luomua) kun mahdollista. Tietyt tuotteet, kuten mansikat, ostan aina luomuna, koska niissä homemyrkyt ym. jää niin helposti siihen mansikkaan, ja ne luomumansikat oikeasti maistuu paremmilta. Kuorittavien hedelmien ja vihannesten kanssa en ole ihan niin tarkka, vaikka tuo meidän tilaama vihannes-/hedelmälaatikko onkin tilattu nyt kokonaan luomuna. Elintarvikeväreinä täällä käytetään pitkälti atsovärejä, mutta koska en ole koskaan tottunut ostamaan mitään sinisiä jäätelöitä, niin ei niitä tule täälläkään käytettyä. Karkit täällä ei muutenkaan ole kovin kummoisia, joten ei tule ostettua sitäkään määrää kuin Suomessa ostaisi, koska ne atsovärikarkit ei edes näytä kauhean houkuttelevilta. Niitä värejä tosin käytetään moneen muuhunkin kuin karkkeihin ja leivonnaisiin, esimerkiksi joihinkin suolakurkkuihin. Tässä on toki jo vuosien aikana oppinut, että missä niitä ei ole, ja mitkä näin suomalaiseen suuhun muutenkin maistuu paremmin. Näistäkin on löytynyt yksi suosikki ylitse muiden, Sproutsin venekurkut, jotka sattuvat olevan myös luomua, mutteivät muita kauheasti kalliimpia. Joitain tomaattisäilykkeitä tehdessä kuulemma käytetään lipeää niiden kuorimisen, kuinka vaarallista se sitten on, sitä en tiedä. (En tunnustaudu lipeäkalan suureksi ystäväksi, joten en ole perehtynyt lipeä-asiaan koskaan.) Normijauhot taas kuulemma ensin valkaistaan (klooria?) ja sitten niihin lisätään vitamiinit. Tosin leivon niin kovin harvoin, enkä ihan hirveästi kaupassa katso tuotesisältöjä. Tosin ei meille oikeastaan koskaan niitä siivutettuja paahtoleivän näköisiä leipiä osteta ihan jo maunkaan vuoksi, mutta niissä on todellakin pitkä lista kaikenlaisia lisättyjä vitamiineja ym. Lohta täällä saa kaupassa usein varustettuna merkillä "väriä lisätty", mutta jossain vaiheessa kun sitä selvittelin, niin jossain sanottiin, että sitä väriä lisätään niille annettavaan ruokaan. Normaalisti kun väri tulee lohen syömästä krillistä (saa korjata, jos tiedot olivat väärät). Joskus meille sitäkin on ostettu, mutta enemmän ehkä on syöty muuta kalaa tai Alaskasta pyydettyä luonnonkalaa. Kalaa tulee syötyä vähemmän kuin Suomessa, koska nämä valtameret on melko ylikalastettuja, joten hinnatkin on suht korkeita. Netistä onneksi löytyy joka kaudelle listat niistä kaloista, joita voi hyvällä omallatunnolla ostaa, ja jotka eivät ole niin ylikalastettuja/vähissä. Lihaa meidän talouteen ei oikein osteta, kanaa ja kalkkunaa kyllä. Kanankasvattamisessa ei täällä saa käyttää hormoneja ja antibiootteja kuten esimerkiksi naudan. Eli nautaa ostaessa kannattanee harkita "grass fed beef", eli tuolla vuoren rinteillä laiduntaneen lehmän lihaa, jos haluaa välttää ylimääräisiä antibiootteja ja hormoneita. Kanan rintafileet täällä on sellaisia hervottomia, joten jos haluaa ostaa eettisempää, niin luomukanaa on melkoisen hyvin tarjolla. Hinta tosin on usein kolminkertainen tehotuotettuun nähden, mutta makukin on parempi. Meillä ei kauheasti kuuluta maidonjuojiin, mutta kaupassa on joskus tullut katseltua niitä gallonan maitopäniköitä, näyttävät sekoittavan siihen myös maitojauhoa ja vettä..
Mutta nämä on se yksi puoli. Kuten tuli todettuakin jo, niin tuoretta, luomua ja lähiruokaakin saa täällä meidän kulmilla vaikka kuinka. Ja koska täällä asuu myös tuota varakasta IT-alan väkeä, on kaupoissa tarjolla kaikenlaisia "artisan"-tuotteita. En osaa tätä nyt kauheasti kääntää, alunperinhän artisan tarkoittaa käsityöläistä ja osa tuollaisista suklaista, hilloista ja jäätelöistä varmaan siihen käsintehdyt-kategoriaan meneekin. Meidän lähikaupassa artisan-nimitys on myös eurooppalaisilla leivillä, jotka taitaa olla ihan perus paistopistekamaa. Joka tapauksessa maku ja hinta on parempi kuin niillä viikkoja säilyvillä normileipähyllyn leivillä.
Ei me silti joka asiassa nipoteta ja valita terveellisintä, vaikka ei meillä noita tolkuttoman halpoja limsoja tai väriainekakkuja kyllä koskaan osteta. Kotona ollessa käydään suht harvoin ulkona syömässä, vaikka kyllä me joka tai joka toinen perjantai syödään take outtia. Reissuissa sitten tulee syötyä pikaruokaa tai ihan oikeaa ravintoruokaakin. Kahviloissa tulee itsellä käytyä jonkun verran treffaamassa ystäviä, joskus toki ihan oikeassa ravintolassakin. Joita tällä alueella kyllä on reippaasti. Voi valita lähes mitä tahansa etnistä ruokaa tai sitten amerikkalaista. Tosin meidän alueella illalliselle mennessä on hyvä muistaa tehdä pöytävaraus, ettei mene ilta pilalle, sillä suhteellisen täyttä niissä on, kun vielä IT-firmoilla, startupeilla ja taloudella on mennyt hyvin.
Ihan varmasti jokaiselle täältä löytyy jotain, ja millään limu+ranskalaiset-linjalla ei tarvi elää. Vaikka pääsääntöisesti tulee ehkä suht terveellisesti syötyäkin, niin ainakin reissussa tulee syötyä Taco Bellin papuburritto, joka on mun pikaruuan guilty pleasure, varmaan ihan täynnä rasvaa ja muita ei-niin-terveellisiä aineita. Mutta kerrankos sitä.
