Tässä on teinin college-hyväksymiskirjeet saatu, kampuksia vierailtu, valinta tehty määräaikaan eli toukokuun ensimmäiseen mennessä, ja erinäisiä nettilomakkeita täytelty melko reippaasti. Nyt on edessä vielä AP-testejä ja kevään finals-loppukokeet ja teinin osalta tämä yleissivistävä koulutus sitten jotakuinkin taputeltu, syksyllä alkaa sitten opinnot yliopistossa. Yritän saada kirjoitettua tämänkin prosessin loppupuolesta jossain välissä.
Kevääseen osuu ryppääseen aina muitakin menoja ja härdelliä, hammaslääkäriä (teinin oikojahoitokin on pian lopussa), silmälääkäreitä, teinin kesätyönhakua ym. Tuntuu, että joka viikonlopulle on jotain.
Kun teinin high school nyt loppuu, niin meidänkään ei enää tarvitse katsoa, että asutaan varmasti oikean koulupiirin puolella, joten olen tässä pitkin kevättä vähän seuraillut asuntojen hintoja tässä lähialueilla, lähempänä puolison työpaikkaa, ja sellaisilla alueilla, joissa hinnat ei ole ihan niin taivaissa kuin tässä nykyisellä asuinalueella (kohtuuhintaistahan täällä nurkilla ei oikein missään ole). Vuokra-asuntojen hinnat noudattaa usein sellaista hotelli- ja lentokonehinnoittelua, eli kun on paljon vaihtuvuutta, niin hinnat alkaa hilautua ylöspäin. Jossain asuntokomplekseissa jopa hinnat on eri eri päivinä. Esim. jos asunto vapautuu 1.5. ja voit muuttaa siihen 2.5. niin kuukausivuokra on 2750 $. Mutta jos haluatkin sopimuksen alkavan vasta 15.5. (jos se asunto on siis vielä silloin vapaa), niin hinta onkin 2820 $. Ihan käsittämätöntä. Ja kun meillä kerran on taloudessa allergikkoja ja toiveena on asua asunnossa, jossa ei ole kokolattiamattoja, niin valinnanvaraa on lähtökohtaisestikin melko vähän. Long story short. Löydettiin vahingossa näitä hintojen seurailuhakuja tehdessä pari potentiaalista vuokrakämppää, joista toinen oli ihan katastrofi, ja josta toiseen päätettiin muuttaa. Onneksi vuokraisäntä oli samaa mieltä. Nyt sitten tässä on kädet täynnä töitä, muutto vajaan viikon päästä, reilut kaksi viikkoa ennen koulun päättäjäisiä ja pari viikkoa ennen Suomi-vieraiden tuloa. Ei ole stressiä, ei...
No, ehkä kesäkuussa sitten hetkeksi helpottaa, kun teinin koulu on ohi ja se viettää aikaansa töissä, kuten me muutkin. Paitsi mulla taitaa alkaa taas töitten haku, ainakin projektin sisältö on muuttunut niin, että mun työt uhkaa taas kerran loppua. Mutta mietin sitä sitten vasta sitten joskus, nämä roinat ei muuta itse itseään.
