Sivut

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Vancouver: Granville Island & Stanley Park

Ja sitten jälleen takaisin Vancouveriin. Ensimmäisenä suunnattiin Granville islandille, joka on niemeke siinä ennen Vancouverin keskusta-alueita. Matkalla ihasteltiin myös näitä täällä päin maailmaa näkyviä intiaaniaiheisia graffitteja. (Klikkaa kuvia nähdäksesi ne isompana.)

So it was back to Vancouver again. Day 3 of travels. First destination Granville island. Nice native canadian type of graffitti on the way to the island. (Click on the pics to see them better.)



Alue on täynnä pieniä kauppoja ja liikkeitä, ja sieltä löytyy myös kauppahalli. Parkkihallia, jonne jätimme automme, vastapäätä oli nämä hauskasti koristellut viljasiilot. Brasilialainen ystäväni tunnisti nämä kuvista brasilialaisen Os Gemeos -duon kädenjäljeksi. Pikainen googlailu kertoi, että nämä ovat osa Vancouver Biennale 2014-2016 -näyttelyä. Aivan hulvattomat! Kuka on määrännyt, että viljasiilojen pitäisi näyttää tylsiltä?

Granville island is full of cafes, small shops and a huge market. Next to a parking garage where these guys. These used to be dull grey silos, but not any more. Thanks to a Brasilian friend who spotted the style to be the one from the Os Gemeos duo I did some googling. These are actually by the brasilian Os Gemeos brothers, and they are part of the Vancouver Bieannale 2014-2016. What an awesome way to bring color to the city!



Paikan kauppahalli oli aivan uskomattoman ihana. Jos ikinä käyt Vancouverissa, niin tämä on kyllä ehdoton must vierailukohteena. Jännästi pyramideihin asetellut hedelmäkojut, leivonnaiset (tietenkin myös vaahteranlehdillä koristeltuja löytyi), ruokatiskit, jne. jne.

Oh, the Granville Island Public Market. I could have wandered here for hours. Sellers after sellers, funny looking fruit and berry bowls and of course – the maple leaf pastries. 




Eipä ole kauppahallin ulkopuolellakaan hassumpaa. Mikäs siinä on istuskellessa penkillä, katsella melojia ja muuta vesiliikennettä ja vielä aivan keskustan tuntumassa.

It is not too bad outside the market either. You could just sit here and watch the kayaks, the water, the city and people for the remaining hours in the day. :)


Mutta meillä oli ohjelmassa päivälle muutakin. Kaupungin läpi ajellessa pysähdyttiin Marine Buildingin kohdalle, jonka art deco -yksityiskohdat ovat ihanat. Valitettavasti kuviin tullut varjo peittää kuvissa yksityiskohtia. Normaalisti käsittääkseni tänne pääsee sisällekin katsomaan vielä kauniimpia yksityiskohtia, mutta maanantai, jonka olimme Vancouverissa oli joku paikallinen vapaapäivä ja tämä paikka oli suljettu. 

One of the most beautiful buildings in the city is the Marine Building. Due to the shadows you can´t actually see it in all its glory here. If I understood correctly, it is usually open to public and you can see the insides of the building as well. But we had not realised that the Monday we were there was a local holiday, so the doors to this building were tightly closed. Unfortunately.



Pikaisia räpsäyksiä autosta käsin. Ylemmässä kuvasssa Science World at Telus World of Science -tiedekeskus ja alemmassa Vancouverin kirjasto. Luin tässä taannoin artikkelin maailman kauneimmista kirjastoista ja siitä lähtien olen yrittänyt myös kurkata jostain kartasta tai TripAdvisorista, että onko paikallinen kirjasto vierailun arvoinen. Tänne ei kuitenkaan menty sisään, kun oltiin menossa toiselle puolelle kaupunkia.

Some quick pictures taken from the car. Science World at Telus World of Science and the public library. I read an article once that listed the most beautiful libraries in the world. I usually never visit a library while traveling, but I should pay more attention to these beautiful buildings. This time we did not go inside though.



Keskustan toisella puolella on English Bay, josta löytyy muun muassa ranta, siis hiekkaranta aivan kaupungin keskustan vierestä. Istahdettiin sinne rantapolulle tai kävelytien viereen syömään kauppahallista ostetut eväämme. Hieman sekalaista seurakuntaa nuo eväät, mutta jokainen valitsi erilaisen pullan tai piirakan maistettavaksi. Ja kun kerran täällä Kaliforniassa ei saa oikeastaan mistään viinimarjoja, niin pitihän niitä ostaa edes vähän maisteltavaksi, vaikkei niitä normaalisti koskaan näin eväänä pussista olekaan tullut syötyä. Maistui ne kyllä samanlaiselta kuin Suomessakin.

On the other side of the city is English Bay, lovely seaside walking area and a beach right next to the city!! How awesome is that? We decided to eat our picnic breakfast (or whatever) that we bought from the public market. Everyone wanted to try a different type of pastry. I do not usually eat white currants just like that, they are usually put into a pastry of juice etc. But since you can´t get currants from California, we just had to buy some. And yes, they tasted just like at home in Finland.


English Bay



English Bayn jälkeen suuntasimme lähellä olevaan Stanley Parkiin. Tänne moni oli vuokrannut polkupyörät, joilla varmaan pääsikin kätevästi paikasta toiseen. Alkuun tuntui, ettei vapaata parkkipaikkaa löytynyt millään, mutta kun pääsee siitä akvaarioon menevien ruuhkasta, niin alkoihan niitä paikkojakin löytyä. Liikennettä oli kyllä varsin reippaasti niinkuin alla olevasta kuvastakin näkee. :) Nämä hanhet osasivat sentään liikennesäännöt ja ryhmittyä ensin oikein haluamalleen kaistalle.

If you are planning to go to English Bay and Stanley Park, you should think about renting a bike. We didn´t, but should have done that. Nice summer day that also was a public holiday of some sort, it was really hard to find a parking spot at first from Stanley Park. And there was a lot of traffic. Including these geese that surely knew their traffic rules!!


Stanley Park on kyllä ihan pakollinen turistikohde. Ihana puisto aivan kaupungin vieressä. Täällä ihmiset viettävät aikaa, lenkkeilevät, ottavat aurinkoa, katsovat maisemia jne. Silta muistuttaa etäisesti San Franciscon ylpeyttä, vaikka väriltään poikkeaakin siitä. Tarina kertoo, että sillan rakentajat olivat irlantilaisia. Liekö värillä viitattu tähän taustaa vai ei, sitä ei meidän kuulema tarina kerro.

Stanley Park is a must see. It is a beautiful park right next to the city. The bridge remains slightly of the Golden Gate bridge, but this was built by the Irish. The story does not tell, if it was painted green, because the builders were Irish or is it just a coincidence.


Kävelyä ja ihmettelyä Stanley Parkissa maanantai-iltapäivän ohjelmassa.

Just wandering here and there in the Stanley Park.









Vancouverin tavoitteena on olla vihrein, ja siis ekologisin, kaupunki vuoteen 2020 mennessä. Oikeasti siellä kasvoi puita parvekkeilla. :-O

Vancouver has an action plan to be the greenest (and most ecological) city in the year 2020. And yes, there actually was a lot of balconies and rooftops that had trees growing on them. I have actually never seen balcony trees before, but what the heck – why not?


Hotellille palattuamme kävimme lähikaupassa hakemassa jotain pientä syötävää. Ja mitäs siellä karkkihyllyssä olikaan. Pakkohan näitä oli muutama ostaa jo muutenkin pursuaviin matkalaukkuihin. Valmistusmaa näyttää olevan Hollanti, mutta kaikille olen kertonut, että löysin suomalaisia karkkeja Kanadasta. 1,50 kanadan dollaria, joka on siis suunnilleen euron / pussi. Siis törkeän halpoja! Jos oltaisiin matkustettu useamman kassin kanssa, niin olisin ostanut useamman. Puolisolle sanoin, että seuraavalla kerralla sitten ajetaan autolla Kanadaan ja mennään lakritsiostoksille. :D

We went shopping to the store next to our hotel and found Leaf English liquorice. Leaf used to be a Finnish company, so these are actually Finnish candy (who cares that they are actually made in the Netherlands nowadays?). So another "oh this feels like Finland" feeling for that day. Currants and liquorice, I just love Canada!


tiistai 29. syyskuuta 2015

Whistler, Kanada / Whistler, Canada

Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti lähteä käymään Victoriassa, joka on saari siinä Vancouverista vähän matkan päästä. Ei oltu kuitenkaan varattu lauttareissua ajoissa, eikä sitten onnistuttu saamaan samalle päivälle lauttamatkaa sinne ja takaisin, joten suunnitelmat vaihtuivat lennossa. (Opetus: vaikka kuinka kiire olisi, selvitä etukäteen, pitääkö varata johonkin liput etukäteen.) No, jäipä jotain nähtävää seuraavallekin kerralle. Päätettiin sitten lähteä ajelemaan Whistleriin, joka on yksi maailman parhaimmista hiihtokohteista talvella, mutta joka oli ihan kiva paikka kesälläkin. Matkalla kyltit muuttuivat kaksikielisiksi, vähän niinkuin Suomessakin. (Klikkaa kuvia nähdäksesi ne isompina.)

Originally we were planning to go to Victoria, the island near Vancouver. You live, you learn. Do book the ferry tickets in advance, especially during the summer months. We did not find any tickets for a same day return tickets, so change of plan it was. Whistler is one the greatest places to ski, at least that is what I have heard. But it is not a bad pick for a summer trip either. You know that you are in the Squamish and Lil´wat native culture areas when the road signs start to have two languages in them. (Click on the pics to see them bigger.)


Whistlerhän oli se toinen paikka, jossa Vancouverin 2010 talviolympialaiset järjestettiin.

Whistler was the other place where the 2010 Winter Olympics were held (and Vancouver was the other).


Kylän ja vuorten välissä virtasi vesi, jossa voisi käsittääkseni laskea koskeakin. 

Between the village and the mountains was the rapids, where you could water raft.



Ja koska en edelleenkään ole mikään korkeiden paikkojen ystävä, en tajua, miten tungin itseni jälleen roikkumaan ilmassa. Päätettiin siis lähteä "Peak to Peak" eli huipulta toiselle -kierrokselle. Yhdellä hiihtohissillä ensin ylös..

Still not a fan of the heights. But what can you do when you are traveling to the mountains? So we bought tickets to the Peak to Peak experience. At this point I was still almost laughing. 


Whistler on karhujen kotipaikka. Kuulemma päivittäin ihmiset bongaavat noista (hiihto)hisseistä karhuja tuolta polun tai puiden reunuksilta. Meidän karhubongaukset kyllä jäivät vain näihin vähemmän eläviin versioihin. Talvella kuulemma niitä kulkee pitkin kylääkin. Pitää siis ilmeisesti mennä tännekin joskus vielä uudestaan.

I hear that Whistler is full or bears. Every day tourists spot bears from the lifts on the trails or next to the trees. Unfortunately we did not spot any. Bummer. So we had to stick with the non-lively ones pictured here.



Ensimmäisen hissimatkan jälkeen odotti kauniit maisemat.

The scenery at the first lift stop was really amazing.



Seuraava hissimatka olikin sitten näiden vuorenhuippujen välillä. Ei jääty todellakaan odottamaan sitä erikoisvaunua, jossa olisi pohja ollut lasista ja olisi voinut katsella alla olevia maisemia. Tässä vaiheessa alkoi itsellä jo vähän hymy hyytyä.

Next it was time for the Peak to Peak lift. There is at least one gondola lift that has a glas floor, so that you can see what is under you. Too extreme for me. Anyway, at this point, I was not smiling so much anymore...





Ja tottakai sieltä toiselta huipulta löytyi sitten myös palkintokoroke. Itseni ylittämisestä olisin kyllä ansainnut kultamitalin.

And of course there is more Olympic things up there. Welcome to the medal ceremony! I should have gotten a gold medal just for not freaking out in the gondola lift.


Alaskin päin olisi voinut lähteä, mutta kun nyt kerran vielä ylemmäskin yhdellä hissillä pääsi, niin ei kun sinne. Oikeasti hymy hyytyi, kun edessä ja alla oli aika karun näköistä vuorenseinämää. Mutta kun kerran täällä oltiin, niin ylös oli itsensä pakotettava.

We could have totally stayed on that level or go down, but since there was still one lift going up, up we go. I do this solely for my family and for the family experience, but I can tell you I was not smiling anymore with all that rock in front of me and under me. But up we go.


Ja oli se sen arvoista! Tämä on korkein paikka, mihin Whistlerissä voi päästä.

But it was totally – I mean TOTALLY – worth it. It was so much more beautiful than you can see it here in the photos.




Ja mikä menee ylös, tulee myös alas..

And what goes up, must come down too.


Tässä on ihan ilmainen vinkki suomalaisille hiihtokeskuksille. Tuolla oli kokonaisia hiihtohissejä pelkästään pyörille. Eli pyörät vaan hissiin, itse perässä toiseen (tai ennen, en ole ihan varma), ja eikun sitten vaan ylhäältä pyörällä mäkeä alas.

There were a lot of mountain bikers, too. You just put your bike on the bike lift, go to another one yourself and up you go. And go down superfast with your bike. That looked like a bunch of fun actually.



Whistlerissä on alkuperäiskansojen The Squamish and Lil´wat people cultural center -kulttuurikeskus. Valitettavasti sitä oltiin jo melkein sulkemassa, kun oltiin siinä nurkilla. Olisi varmaankin ollut vierailemisen arvoinen, tämä kuva on ala-aulasta, mistä olisi voinut ostaa pääsyliput.

There is a The Squamish and Lil´wat people cultural center in Whistler, but we did not have time to go there really. I did go to their gift shop and bought a beautiful whale scarf. I hear it is really worth a visit though, if you have time.


Takaisin Vancouveriin ajellessa nähtiin tällainenkin. Yllätys yllätys, ei tietenkään nähty yhtään oikeaa valkopäämerikotkaa, siksi on kuva vaan kyltistä.

We passed the winter home of the bald eagles. Since we did not see any eagles, I have to share the picture of the sign at least...


Kanadalaiset sitten näyttävät rakastavan vaahteroitaan. Vaahteranlehtikuvia oli joka paikassa bensapumpuista tienviittoihin.

The canadians seem to love their maple leafs. They are just everywhere. :)



Matkan varrella Whistleristä Vancouveriin on kait useampiakin vesiputouksia, mutta nämä Shannon Falls -putoukset ovat niin lähellä tietä, että ne kannattaa kyllä käydä kurkkaamassa, jos tuolla ajelee. Elokuussa tosin oli vettä jo vähän vähänlaisesti.

The Shannon Falls are really close to the highway, so we stopped there briefly too. In August there is not so much water anymore, but this would be probably really beautiful in the spring. But since I am from a relatively flat country with no falls coming from the mountains, any waterfall just look awesome.



Ja sitten vaan takaisin hotellille, syömään ja nukkumaan. Ei tarvinnut vuoristoilman jälkeen paljon nukkumattia odotella.

And so it was time for dinner and sleep. A lot of sleep.