Sivut

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Koulussa / At school

Minulta on jonkun verran kyselty, että millainen koulujärjestelmä täällä on ja miten tuollainen esimurkkupoika suhtautuu maan vaihtoon ja koulunkäyntiin.

Ruhtinaallisen 1,5 viikon koulukokemuksen jälkeen ajatukset ovat vielä hajanaisia, mutta positiivisia.

Täällä tuo yleissivistävä koulutus on K-12-tasolla, eli päiväkodista / eskarista (kindergarten) highschoolin viimeiseen luokkaan. Eri osavaltioissa ja kunnissakin koulut on näköjään järjestetty hieman eri tavalla ja opetuksen toteuttaminen näyttää vaihtelevan osavaltioittain, mutta myös vähän kuntatasolla. Täällä koulut on yleisesti jaettu kindergartenin lisäksi alakouluun (elementary school), keskikouluun (middle school) ja sitten lähinnä lukiota / ammatillista astetta Suomessa vastavaan highschooliin. Toki täälllä näkyy myös kouluja, joissa tuo ala- ja keskikoulu on yhdistetty eri kouluun ja high schooliin siirrytään jo vuotta aiemmin. 7.llä luokalla (jossa tuo lapseni on) kaikille pakollisia aineita ovat matematiikka (jossa on kaksi eri tasoryhmää), social studies (historian ja yhteiskuntaopin tapainen), science (lähinnä eri luonnontieteitä yhdisteltynä), englanti ja liikunta. Näiden lisäksi on kaksi valinnaisainetta, joita lapsukaisen koulussa on erilaisia kielistä kotitalouteen, videotuotannosta ohjelmointiin ja draamasta orkesteriin ym. Valinnaisaineita voi valita vuodeksi 2-4, eli jotkut valinnaisaineet kestävät koko lukuvuoden, kuten orkesteri, kuoro, bändi ja vieraat kielet. Loput valinnaisaineet kestävät yhden lukukauden, mutta samaa ainetta voi joissain tapauksissa jatkaa jatkokurssilla tai valita seuraavana vuonna uudelleen, sillä sisällöt vaihtelevat eri vuonna. Samantyylinen ohjelma on 8. luokalla. Kuudennella luokalla valinnaisten aineiden sijaan on kiertävä systeemi, jossa oppilailla on 6 viikon jaksoissa näitä eri aineita, joita myöhemmin voi valita valinnaisiksi aineiksi. Ainakin tuossa lapsen koulussa kutakin oppiainetta on 4 tuntia viikossa. Lukujärjestys näyttää hieman suomalaisen luokattoman lukion lukujärjestykseltä, eli lukujärjestyksessä on oppiaineille numeroidut paikat, joihin kun oppilaan lukujärjestys on tehty. Oppilaat ryhmissä siis vaihtuvat, mutta pysyvät kuitenkin jonkunasteisena isompana ryhmänä, jotta sama opettajatiimi opettaa usein tiettyä isompaa ryhmää (1000 oppilaan koulussa kun opettajiakin on jo melkoinen määrä). Esimerkiksi jos sattuisi vaihtamaan ryhmää kesken vuoden, niin saattaisi joutua muuttamaan koko lukujärjestystä ja siirtymään muissakin toiseen ryhmään.

Tuo minun lapseni on on normaalissa opetuksessa matematiikassa ja sciencessä, sekä liikunnassa ja valinnaisissa aineissaan. Matematiikan ja sciencen tunnilla hänellä on kuulemma avustaja, joka opettajan opetuksen jälkeen selittää asioita vielä yksinkertaisemmin ja ovat jostain koululta löytäneet englanti-suomi -sanakirjan, josta avustaja etsii vaikeita sanoja. Samalla sattuu toki vahingossa ja kiireessä kömmähdyksiäkin, kun avustaja on yrittänyt selittää, että miksi joku henkilö on sälekaihdin (blinds, po. blind) tai miksi silmässä on tarjoilija (waiter, po. water). Matematiikkaa opiskellaan täällä erilaisesti ja eri tasolla kuin Suomen 13-vuotiaat,  joten on ihan hyväkin, että avustajalla on aikaa selailla sanakirjaa ja selittää juttuja yhä uudelleen. Toki olemme täällä kotonakin yrittäneet sitten opettaa tilastotieteen perusteita, parabelejä, koordinaatteja, tasoja, muuttujien kanssa laskemista ja sieventämistä ja esimerkiksi erilaisia merkintätapoja. Sciencessä ovat nyt ensin käsitelleet koveraa ja kuperaa linssiä ja polttolinssin tekoa ja sen jälkeen silmää ja aivojen toimintaa, joten avustajasta ja sanakirjasta on siinä varmasti ollut suuri apu. Englannissa ja social studies:sa lapsi on ELL-ryhmässä eli English Language Learners -ryhmässä, joka tarkoittaa sitä, että englannin ryhmässä on muita lähes samalla tasolla olevia englanninoppijoita, joiden äidinkieli on joku muu. Social studies -ryhmässä on myös hieman edistyneempiä englanninryhmäläisiä, mutta ovat kuitenkin vielä englanninoppijoita, eivätkä vielä normaaliopetuksessa englannin suhteen. Täällä todellakin on panostettu siihen, että lapsi oppisi kielen ja pääsisi mukaan normaaliryhmään tietyssä ajassa.

Koulussa on toki muitakin erilaisia tapoja. Tavaroita säilytetään lokeroissa, joista haetaan aina kahden seuraavan tunnin tavarat. Reppuja ei saa vielä tunneille. 2 tunnin jälkeen on brunssiaika, jolloin voi käydä kahvilasta ostamassa brunssin tai syödä omia eväitä. 4. tunnin jälkeen on vastaavanlainen, mutta pidempi lounasaika. Lounaan parhaat ja terveellisemmät vaihtoehdot kuulemma loppuvat nopeasti ja meillä siirryttiinkin ensimmäisen viikon jälkeen eväisiin, joita monet oppilaat näyttävät kantavan mukanaan pienissä kylmäkasseissa. Liikuntatunnille on määrätty asu, joka oli helpointa ostaa koululta. Liikuntasalissa on kaikille vielä omat lokerikot, joissa liikuntavaatteita säilytetään. Oppilaat ovat tulleet mukavasti juttelemaan lapsukaiselle, osa tietty on itsekin täällä suhteellisen uusia ja muualta tulleita, mutta muutenkin täällä on enemmän sellainen mukaanottava tapa, jo lapsillakin. Ensi perjantaina koululla on koulun tanssit, joissa on kyllä myös pelejä, pöytätennistä ja muuta, ja sinne lapsi ostikin itselleen liput. Ensimmäiselle koulun retkelleenkin pääsee lauantaina, kun orkesterilla on keikka huvipuistossa. Tässä ajassa kaikki keikkabiisit ei toki ole hallussa, joten ei ole vielä tietoa, pääseekö osallistumaan ollenkaan, mutta huvipuistoon ainakin pääsee. Täällä myös vanhempien panos on kouluissa merkittävä ja puoliso pääseekin kuskaamaan lasta ja pari muuta orkesterilaista huvipuistoon ja toimimaan siellä valvojana. Oppilaat kulkevat siellä 6:n oppilaan ryhmissä (ja ryhmän on pysyttävä koko ajan yhdessä, jos joku ei halua johonkin laitteeseen, niin odottelee muita valvojan kanssa) ja ryhmän mukana sitten puoliso kulkee valvojana. (Minulla kun ei ole vielä ajokoetta suoritettuna, eikä paikallista ajokorttia, en olisi voinut lähteäkään kuskiksi.)

People have been asking me about the school here in US and how has my son adapted to the school when he is still developing with his English.

After 1,5 weeks I can only give some separate comments. But so far the experience has been a positive one.

Here the school is in K-12 level from Kindergarten to 12th grade in high school. In Finland they are strongly connected too, but there is the Kindergarten / Preschool level, then 9 year old comprehensive school that is usually still, but not necessarily, in two stages, elementary school for grades 1-6 and then grades 7-9 separately. After that you go to upper secondary school or vocational school in Finland, here you have high school from 9-12th or from 10-12th grade. Here the system can be varied a bit between states and school districts. Here they also seem to have less school subjects in middle school, but they are wider. For example science here has things from biology, chemistry, physics, when these are separate subjects in Finland. So at my son's school they requirer cources are english, history / social science, science, social studies and physical education and then 2-4 selectives (2 if you take selectives that last the whole year and 4 if you take only selectives that last one semester). They have 4 hours of every subject a week. The children change groups more here than in Finland because of the selectives and because also math is in two groups, the normal and the advanced.

My son is in a normal class in math, science, p.e. and his selectives. But he has some kind of assistant in math and science who tries to make sure that my son understands what the teacher has said. They have also an English-Finnish dictionary at school and the assistant tries to find the meaning to difficult English words for my son. My son tells me that sometimes in a hurry there are some funny moments, when the assistant accidentally picks a word that is not the correct one but very similar and the meaning is completely different. Like "blinds" vs. "blind" (in Finnish "sälekaihdin" vs. "sokea") or "water" vs. "waiter" (in Finnish "vesi" vs. "tarjoilija"). Since they teach math here a bit differently and have already studies things that you would not have as 13 year old in Finland it is a huge help for him to have this assistant. Of course at home we also try to teach math for him. In English and in social sciences he is in the English Learner group. It is really good that they emphase the English here at first.

Of course other habits are different here too. In Finland you carry your backbag to classes. Here you have your locker and take the books etc. with you for two next classes. After the second lesson you have a brunch time and after the 4th lesson you have lunch time. This is the biggest difference. In Finland you only have lunch and it is free, every child gets to eat the same lunch in the cafeteria for free. Here you have options, but you have to pay for your lunch or take lunch with you. My son said that the best choices don't last long and the other ones are not necessarily very healthy options. After a week we decided that he is mostly taking his lunch also with him. So, I pack some sandwiches, salad and fruit for him in the morning to his lunchbag now.

They also have their lockers in the gym too, where they keep the school p.e. uniform. The other children have been nice to my son and they talk to him during the brakes and lunch time and my son answers as much as he can. Even though the kids say that he has a really strong accent, they try to take him with them and that is nice. Next Friday will be the school dance and my son is going. He is also going to a school trip on Saturday. The Orchestra is playing in the amusement park. My son has not learned all the songs yet (in 1,5 weeks it really impossible with all this other new stuff going on), so we do not know will he play the two songs there or just go for the rides afterwards. Here the parents are active in the school too. My husband is driving my son and two other children to the park and is there to chaperone the kids too. They will move in groups of six and my husband is going with one group. I couldn't do that yet, since I do not have my CA driver license yet. We'll see how he manages that.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Lapsi kouluun -projekti, osa 3 / Enrolling my son to school, part 3

Lapsen tulevan koulun opinto-ohjaaja soitti, että to pitäisi tulla kouluun matikantestiä varten, jotta tiedetään, mihin matikanryhmään lapsi sijoitetaan.

To-aamuna suuntasimme jälleen kerran koulutoimistolle, jonne annoimme allekirjoitetun todistuksen TB-testistä ja rokotteesta ja allekirjoitin lapun, jossa kerron, että on "uskomusteni vastaista antaa rokotteita" lisäsanoilla, että vesirokko-testi on otettu, mutta ei ole saatu tuloksia. Näin siis olisi tästäkin rumbasta kuitenkin päässyt eroon helpommalla. Lopulta kuitenkin kaikki paperihommat oli saatu valmiiksi ja saimme lapun, joka vahvistaa koululle, että lapsen voi ottaa kouluun oppilaaksi. Klo 11 suuntasimme koululle matikantestiin, jota lapsi tekikin 2 tuntia. Osa tehtävistä kun oli sanallisia, englanninkielisiä tehtäviä ja osa sellaisia, joita ei Suomessa koulussa oltu vielä käsitelty (mikä onkin melko ymmärrettävää, sillä lapsi on Suomessa ollut 6. luokalla ja täällä sijoitetaan ikänsä puolesta 7. luokalle).

Koulusta saimme ison kirjekuoren paperia, jotka sisälsivät valinnaisainelistan, koulun sääntöjä ja muita papereita, jotka tuli täyttää perjantaihin mennessä. Torstain aikana piti myös päättää valinnaisaineet tälle vuodelle. Koska lapsi soittaa jousisoitinta, koulu ehdotti suoraan toiseksi aineeksi jousiorkesteria ja toiseksi aineeksi valitsimme konekirjoituksen, jotta ensi vuonna voi ottaa esim. ohjelmointia. Illalla piti vielä käydä ostamassa tarvittavat koulutarvikkeet, tietynlaiset vihot, kynät ja laskin. Koulussa pakollisen kalenterin saimmekin jo mukaan koululta, samaten lokerikon numerolukon, jonka käyttöä on nyt ahkerasti harjoiteltu.

Perjantaina veimme paperit koululle ja saimme lapsen lukujärjestyksen mukaamme. Samalla maksoimme mm. urheiluasun (jokaisella on oltava liikuntatunnilla tietynvärinen paita ja shortsit ja on paljon helpompaa ostaa ne suoraan koululta). Missään vaiheessa ketään ei kiinnostanut suomalainen todistus tai se, millä luokalla lapsi on täällä ollut. Ilmeisesti haluavat, että täällä aloitetaan tyhjältä pöydältä ja oman ikäluokan mukana. Projekti vaati ajamista sinne ja tänne melkoisesti, mutta lopputulos on, että lapsi aloittaa koulunsa maanantaina. Huhhuh.

Toukokuussa pitää vielä käydä todistamassa joko sähkölaskun tms. tai auton rekisteröintipaperin kanssa, että oikeasti asumme tässä asunnossa ja tässä koulupiirissä. Ilmeisesti huijauksia on ollut ja jotkut ovat mm. vuokranneet pienen asunnon, jossa eivät asu, jotta lapsi pääsee tämän koulupiirin kouluun, joissa noiden papereiden mukaan "saa yksityiskoulutasoista opetusta ilmaiseksi" (paitsi pakolliset hankinnat ja "vapaaehtoiset" lahjoitukset koululle ja koulupiirille).

The guidance counselor called that my son should take a math test. That way she could figure out in which group she should place my son and make his timtable.

On Thursday morning we headed once more to the school district office and gave the TB-test result. I also signed a waiver about the varicella, since the results were not ready yet (we got the info on Friday that the test was okay and he should not get the vaccination). So finally we got the pink paper stating that my son could attend school here. At 11 o'clock we headed to the school for the math test. My son said later that it was a hard one since he had not learned all the things back in Finland. That is understandable since he is here going to the 7th grade where kids of his age go. They never wanted to see the papers and reports from his old school from Finland. Probably they want to start fresh and it is going to be difficult anyway at first because of the language.

And we got a big envelope full of papers. School rules, list of things you have to get before school and the selectives list. We had to select the selectives for this semester already on Thursday. Since my son plays the violin the school suggested that we should select the orchestra (for string instruments) for one selective (yippee!). For the second one he selected keyboarding so he can possibly attend the computer classes next year. Later we headed to an office supply store to get the papers, pens, calculator and other things that were needed.  The calendar we already got from the school as well as the lock for the locker.

On Friday we took the papers I had to sign to the school and got my son's timetable. We also paid for the P.E. shirt and shorts since they all have to have the same color outfit at P.E. We were finally ready and my son can start school next week on Monday.

We still have to go the school district office in May. We have to present proof of us staying here, like the utility bill or car registration papers. I heard that there have beeb people that live in another place and rent a small place from here just to get their children in the schools here (!!). I knew the schools were good, but did not know they were that good. Or as someone said in one paper that we got "you'll get the nearly private school level of education for free".

Lapsi kouluun -projekti, osa 2 / Enrolling my son to school, part 2

Ei kun sitten ajamaan n. 20 mailin (n. 32 km) päähän San Josen intiaanien terveysklinikalle, jotta saadaan vaadittavat terveysasiat kuntoon. Ja jopas alkoi hommat luistaa. Tuolla TB-testin saa otettua mikä päivä tahansa, verikoe vaati kylläkin lääkärinlähetteen ja rekisteröitymisen klinikan asiakkaaksi, mutta saimme nuo molemmat ajat heti seuraavalle päivälle. TB-testiinkin pääsimme siis lähes heti. Siinä ihon alle ruiskutetaan pala jotain nestettä pieneksi palloksi tai vesikellon muotoiseksi rakkulaksi. Pallo puhkeaa pienen ajan päästä ja siihen jää pieni punainen jälki. Jos jälki laajenee tietyn verran, on syytä epäillä tuberkuloosia ja joutuu röntgenkokeisiin. Joissain tapauksissa aiempi Calmette-rokote aiheuttaa myös väärän positiivisen, mutta ei aina. Mutta estettä ei ole tehdä testiä, vaikka rokote olisikin. Jotkut koulut kuulemma vaativat testiä vuosittain.

Olimme myös saaneet koulutoimistolta puhelinnumeron, johon piti soittaa varatakseen aika lapsen englanninkielen testiin, jotta tietävät pitääkö sijoittaa lapsi ELD-ohjelmaan (English Language Development) ELL-opiskelijaksi (English Language Learner) vai pääseekö normiluokalle. Tuo testi tehdään kaikille maahanmuuttaja-koululaisille, joiden äidinkieli on muu kuin englanti. Testi saatiin sovittua myös seuraavalle päivälle eli tiistaille kouluun, johon lapsi sijoitettaisiin.

Keskiviikkoaamuna menimme siis rekisteröitymään klinikalle, eli lapsesta otettin perustiedot ja meidän tulot tarkistettiin, jotta voitiin määritellä meille sopiva maksu. Maksu näillä klinikoilla määritetään prosentuaalisesti, eli esim. 95 dollarin lääkärinpalkkiosta maksetaan prosenttimääräinen maksu. Tuo on voimassa seuraavat 6 kk, eli jos lapsi nyt sairastuu tällä välillä, voimme vaan varata suoraan ajan tälle klinikalle. Tämän jälkeen meidät tultiin hakemaan lääkärinaikaa varten (klinikalla oli remontti, joten sairaanhoitaja tms. aina vei toiseen rakennukseen, missä odoteltiin). Ensin tapasimme terveydenhoitajat (2 kappaletta, joista toinen oli ilmeisesti harjoittelija), jotka punnitsivat ja mittasivat lapsen ja ottivat verenpaineen ja kirjasivat allergia- ym. lääkkeet koneelle. Tämän jälkeen tuli lastenlääkäri ja määräsi verikokeen. Hän myös totesi, että lapselta puuttuu yksi rokotus, joka vaaditaan kouluun. Hinkuyskä + tetanus jne. rokotteista lapsi on saanut 7-vuotiaana Dtap-rokotteen, mutta nyt on uusi Tdap-rokote, joka on kuulemma eri rokote. Ja koska Pohjois-Kaliforniassa on ollut hinkuyskä-tapauksia useampia, suositteli ottamaan myös ihan terveyssyistä tämän. Sovimme, että rokote annetaan seuraavana päivänä TB-testin luennan jälkeen, sillä edessä oli samana päivänä sen enkun testi. Tämä sopi lääkärille ja marssimme laboratorioon, jossa lyhyen odottelun jälkeen verikoe otettiin.

Englannin testi oli poikasen mielestä vaikea ja koostui tehtävistä eri alueilta, eli kuuntelun ja luetun ymmärtämistä, kirjoittamista ja puhumista. Siellä saimme tietää, että kyseinen ELL-luokka ei olisikaan tuossa koulussa, vaan meitä lähimmässä olevassa koulussa (hyvä uutinen, sillä tuonne lähinpään pääsee kävellen / pyörällä). Testin tehnyt opettaja kertoi lähettävänsä testitulokset koulutoimistoon vähän yli puolen tunnin jälkeen, eli eikun sitten sinne takaisin. Koulutoimistosta hieman ihmettelivät, sillä tulokset annetaan yleensä odottelun jälkeen koululta käteen, mutta onneksi faksi oli tullut perille ja tuloksena on, että lapsi menee ELL-opetukseen (joka ei sinänsä ollut mikään yllätys). Kerroin, että vesirokko verikokeen tulosten saamiseen menee 2-3 päivää, eli eivät välttämättä ehdi tälle viikolle. Koulutoimiston virkailija totesi, että emme odottele niitä enää. Eli kunhan TB-testin tulos on selvä, tulemme takaisin ja hän tekee koulusijoituksen. Sitä ennen kuitenkin meidän pitäisi saamamme rekisteröintikoodin avulla rekisteröidä lapsi uudelleen netin kautta. Tuohon prosessiin menikin sitten kotona reilu tunti, rekisteröinnin lisäksi sinne piti täyttää kaikki sairaudet ja lääkitykset ja laittaa 2 yhteyshenkilöä (meidän perheen lisäksi) tältä alueelta ja yksi muulta alueelta (esim. jos maanjäristys sattuisi posauttamaan koko piilaakson toimintakunnottomaksi ja tämän alueen yhteyshenkilöitä ei saataisi kiinni..). Eikun soittelemaan suomalaisille tutuille, että saako heidän nimensä antaa yhteyshenkilöiksi. Onneksi antoivat luvan.

Keskiviikkona iltapäivällä ajelimme sitten TB-testin luentaa varten. Arpi vai mikä-lie ei ollut muuttunut mihinkään, joten tulos oli negatiivinen, eikä röntgeniä tarvittu. Samalla annettiin se puuttuva rokotus. Klinikan toiminta oli kyllä nopeaa, mutta myös palvelu oli äärimmäisen hyvää. Välillä tuli sellainen olo, että olemme aivan väärässä paikassa, muut asiakkaat oli yleisesti paikallisia vakuutuksettomia henkilöitä. Mutta ovat kuulemma kuukausi sitten hoitaneet jonkun toisenkin suomalaisen kouluun vaadittavia testejä ja rokotuksiakin, samaten joidenkin norjalaistenkin. Joten huono omatunto oli turhaa.

Iso askel kohti kouluunpääsyä oli vihdoin otettu.

Right after we left the school district office we drove to San Jose (about 20 miles) to the health clinic. And the process started to speed up. The TB-test can be taken daily but the blood test can be ordered only by a doctor. We just have to get registered to the clinic before we can see a doctor. We managed to the registration time and the doctor's appointment both for the next morning. Ang the TB-test could be taken right away. They put some kind of liquid under the skin to the arm. It is first a small bubble under the skin and later it brakes and leaves a small, red mark. The mark should not get too big or it might be possible that you have a TB and then you have to go to the chest X-ray. Some people get the bigger mark because they have been vaccinated against the TB. They told us that some schools require that the test has to be taken every year.

The school disctrict gave us also info about an English test. Every child that comes to US and speaks some other language than English at home should get the test. With the test they will deside whether the child will be enrolled to the ELD program (English Language Development) as an ELL student (English Language Learner). So we booked a test for Tuesday to the school that my son was going to go.

On Wednesday morning we went to register to the clinic. They also checked our income (or my husband's Finnish income) in order to define our payment. The payment is a part of the whole payment, 0-100%, for example from the doctor's fee. This is valid for the next 6 months. So if my son gets sick we can go to this clinic. The agreement is valid for the next 6 months. Then we went to meet to the pediatrician. Or first we met two nurses that took my son's measurements and his blood pressure and the medication information. Then we got to meet the pediatrician and she ordered the blood test. She also said that my son was missing one vaccination. He had the Dtap for tetanus and whooping cough etc. but he did not have the Tdap that is a different vaccine. There has been outbreaks of the whooping cough at northern California so she said it would be vital to take the vaccine as well. We asked whether this could be taken tomorrow (since we were coming back for the TB-test anyway) because my son was having his English test later that day. That was okay and we headed for the laboratorium where they took the blood test er quickly.

So then it was time to head for the English test. My son said afterwards that the test was really difficult. Well, that is understandable since he has had English for 4 years at school and still has a lot to learn. They test had parts for reading, listening, writing and discussion. After the test we found out that my son was not going to that school. The ELL classes would be in the school that is closest to us (yippee!). We were told to go back to the school district office in 30 minutes to get the results. The result was that my son will be attending the ELL classes. That was not a surprise for us. I told that the blood test would take 2 to 3 days, but the TB-test results we would get the next day. She said that we would not wait for a long time and asked us to come back on Thurday with the TB-result. I got same papers and I should make the online registration at home. That took me about an hour, I had to list all the info again and give all the medication information an list emergency contacts both in the area and further away. The one should be away from the Silicon Valley are, probably because of the earthquakes, if that would destroy so large a area that us and the emergency contacts could not be reachable. So I had to call our friends here whether I could list them. Luckily they agreed.

On Wednesday we drove to the health center again. The TB-test was negative and it was done. They also gave the vaccine shot. The service at the health clinic was fast but also really good. They told us that they have done the school routine to some other Finnish and also Norwegian ones in the past.  And so we were again one step closer to my son getting to school the next week.

Lapsi kouluun -projekti, osa 1 / Enrolling my son to school, part 1

Koska kouluun ilmoittautumiseen tarvitaan osoite, jotta tietää, minkä koulupiirin kouluun sitä pitäisi ilmoittautua, suuntasimme koulutoimistolle heti, kun olimme löytäneet asunnon. Eivät suostuneet ottamaan papereitamme, koska itse vuokrasopimusta ei oltu vielä allekirjoitettu, mutta onneksi opastivat, että mitä muuta pitää tehdä ennen kouluun pääsyä. Eli pitää tarkistaa, onko kaikki rokotukset voimassa ja tehdä tuberkuloosi-testi (TB), ilman ko. testiä ei kouluun ole mitään asiaa. No, rokotukset olivat pääsääntöisesti kunnossa. Lisäksi vaadittiin rokote / tieto vesirokosta. Lapsukainen on sairastanut 3-vuotiaana vesirokon, mutta ei olla silloin käyty lääkärissä, joten mitään todistusta siitä ei ollut. Vaihtoehtona oli siis joko käydä otattamassa verikoe (Varicella, vasta-ainetesti) tai ottaa rokotukset (2 rokotetta 3:n kuukauden välein). Koska meillä ei ole vielä omaa lääkäriä, eikä paikallista sairausvakuutusta, sillä kuvittelimme pärjäävämme hyvin 3 kk:n matkavakuutuksella Suomesta, saimme koulutoimistosta paikallisen klinikan (community health center) yhteystiedot. Sinne pitäisi suunnistaa ensin TB-testiin ja verikokeeseen ja tulla koulutoimistolle seuraavan viikon maanantaina takaisin vuokrasopimuksen ja testitulosten kanssa. No, kyseisellä klinikalla tehdään TB-testejä vain joka keskiviikko. Menimme ke-aamuna sinne vain kuullaksemme, ettei kyseisellä viikolla testiä voi ottaa, koska tulos pitää lukea kahden päivän päästä ja pe oli paikallinen vapaapäivä (pääsiäinen). Lisäksi verikoetta ei voida ottaa ilman lääkärinmääräystä ja uusia potilaita klinikka ei ota vastaan ennen toukokuuta. Justiinsa.

No, marssimme sitten seuraavana maanantaina koulutoimistolle vuokrasopimuksen, rekistöintilomakkeen ja muiden lomakkaiden kanssa. Näistä yhteen piti vakuuttaa monikohtaiseen lomakkeeseen, että emme asu myös muualla ja tarvittaessa joku voi tulla tarkistamaan, että oikeasti asumme täällä. Menimme toimistolle tiedustellaksemme, että kauanko lapsi voi olla niin, ettei ole koulussa, sillä emme saa tarvittavia testejä vielä viikkoihin (maahanmuuttajan ohjeessa käsketään ilmoittaa lapsi kouluun mahdollisimman pian). Onneksi koulutoimiston virkailija totesi heti, ettei niin kauan odotella ja antoi meille toisen klinikan osoitteen, jossa kuulemma asiat ovat hoituneet paremmin.

Ensimmäinen askel kohti kouluun pääsyä oli siis otettu.

In order to be able to enroll you child in to a school you have to have an address. So, right after we were finished with the apartment hunting process we went to the school disctrict office. We could not enroll my child and leave the papers right away, since we did not have the rental agreement yet. Luckily they told us what else should we do. The immunization records should be okay and you should have the TB-test (tuberculosis) done. My son had all the vaccinations but not the varicella (chickenbox) since that was not given in Finland automatically and he had already had the dicease. Since he was three when he had chickenbox and we did not see a doctor because of that we did not have any proof of the chickenbox. So we should get a blood test done in order to look for the varicella antibodies or something (or take 2 shots of vaccine). We do not have the health insurance yet, because our Finnish travel insurance covers for the three months. But it covers only emergencies. So the nice lady at the school district office gave us an address to a local community health clinic that takes the TB-test every week on Wednesday. After the blood test and the TB-test we should come back to the school disctrict office with our lease agreement on Monday. So we went to the clinic on Wednesday only to hear that the TB-test could  not be done since Friday was a local holiday (proably because of Easter) and the TB-test result could not be read. And we could not have the blood test taken without an order from a doctor. The only thing is that they do not take new patients before May. Right.

So we went to the school district office on Monday anyway with the lease agreement, the enrollment papers and other papers. One of the papers had a list of things and I should assure there for example that we do live in this place and not in another place simulataneously and someone could come and check whether we live here, if there ever was any doubt about the matter.

We wanted to ask the office how long could we wait with the enrolling process. The book for the new immigrant says that you should enroll your child to school as soon as possible. Luckily the lady in the office said that we would not wait until May anyway. She gave us an address to a Indian Health Center in San Jose. She said that she had heard only good things about that particulate clinic.

So we had done step one now.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Asioiden hoitoa ja ihmettelyä / Running errands

Viimeiseen puoleentoista viikkoon ei kyllä yhtään normipäivää ole sattunut eteen. Ensimmäiset päivät ovat menneet lähinnä asioita hoidellessa sinne sun tänne, jotta saisi edes perusjutut siihen kuntoon, että voisi edes yrittää normaalielämän aloittamista täällä. Asunnon etsimisen lisäksi:
  • Puoliso on avannut itselleen pankkitilin. Tämä kävi yllättävän helposti marssimalla samaan pankkiin kuin missä hän on ollut aiemmin asiakkaana. Tilin avaamiseen vaadittiin, että meillä vain oli paikallinen osoite tiedossa. Tästäkin syystä oli tärkeää päästä vuokralle pois hotellista pikapuoliin. Minulle tarvitaan vielä tilille käyttöoikeus, joten meidän pitää vielä tällä viikolla marssia yhdessä pankkiin.
  • Puoliso on saanut uusittua paikallisen ajokorttinsa. (Taas tulee se älä usko kaikkea Internet-tietoa osuus..) Vanhentuneen kortin uusimiseen joidenkin ohjeiden mukaan tarvitaan käynti paikallisella ajokortteja myöntävällä viranomaisella (California Department of Motor Vehicles) ja uuden ajokortin anominen, maksaminen ja valokuvan otattaminen ko. viranomaisen toimistolla. Ilmeisesti ei päde muualta tulleisiin, sillä puolisko oli joutunut suorittamaan myös ajokortin uusijoiden kirjallisen kokeen (normaalia kirjallista koetta lyhyempi). Valmistautumatta siis kokeeseen etukäteen, mutta onneksi läpäisten sen.
  • Ostettu sänky ja patjat ennen asunnon saamista, jotta voitiin nukkua täällä heti asunnon saamisen jälkeen.
  • Hankittu joitain perustarvikkeita, kuten muutama astia, keittiötarvikkeita saatiin lainaksi, tämän lisäksi joitain pakollisia sähkölaitteita, kuten imuri (aivan pakollinen noiden kokolattiamattojen takia), silitysrauta ja pari jalkalamppua. Asunnossamme on valmiina kolme sellaista kattolamppua, joissa on myös sellainen tuuletinsysteemi, mutta jostain syystä täällä ei useinkaan näe huoneissa (meidän tapauksessamme olohuoneessa) kattopistoketta valaisimelle. Ja koska talo on vanha, vaikkakin remontoitu, rakenteissa voi olla asbestia, ei kattoon saa siis mennä itse tekemään mitään reikiä. Joten joku valaistus oli hankittava. Paikalliset näyttävät suosivan jalka- ja pöytälamppuja. Suomalaisen tutun kanssa pohdimme tätä kattolamppuasiaa ja yksi syy voisi olla se, että asumme maanjäristysalueella ja siksi katossa ei olisi tippumisvaaran takia lamppuja. Toisaalta nuo meillä makuuhuoneissa ja keittiössä olevat tuuletinlamput ovat kyllä sen verran massiivisia ja painavia, että sellainen kun tulee päälle, niin pahaa jälkeä kyllä tekee. Paljon pahempaa kuin joku pieni kevyt normikattovalaisin. No, joku varmaan kertoo joskus minulle tämän logiikan.
  • Käyty paikallisen sosiaaliturvaviranomaisen luona hakemassa lapselle sosiaaliturvatunnusta. Puolisolla sellainen jo oli (ja se on helpottanut asioiden hoitamista tolkuttoman paljon, mm. asunnon vuokraus, pankkitilin avaaminen jne.) ja minulle sellainen tulee automaattisesti green cardin omaavana. Alle 18-vuotiaille pitää anoa se erikseen, joten sitä varten suunnattiin Redwood cityyn social security office:en. Maahanmuuttopapereissa on jostain syystä lapsen etunimeksi merkitty kaikki kolme etunimeä, vaikka täällä kaksi muuta pitäisi olla merkittynä keskimmäisiksi nimiksi. Viranomaiset nyt pallottelevat asiaa puolelta toiselle keskenään asian muuttamiseksi. Eikä nimi näin edes mahtuisi sosiaaliturvaviranomaisen järjestelmiin. Tästä syystä saattaa kestää 2-4 viikkoa, että sosiaaliturvatunnus tulee postitse.
  • Käyty vihdoin ruokakaupoissa ym. kaupoissa ostamassa kaappien täytettä, jotta olemme voineet jättää alkupäivien kiinalainen / pizza / subway -menun hetkittäin ainakin taaksemme. Onkin mielenkiintoista etsiä kaupoista jotain tiettyä tuotetta, kuten vaikka mahdollisimman hajustamatonta pyykinpesuainetta. Kaupassa sijoittelu ja tuotteiden ulkomuoto ovat niin erilaisia, että vaatii useamman purkin tarkastelua, että löytyy varmasti oikea tuote. Nimim. luulin ostavani ison pullon shampoota ja pienen hoitoainetta ja huolimattomana shoppaajana ostin juuri toisinpäin.
  • Selvitelty lapsen saamista paikalliseen kouluun ja hoidettu siihen liittyviä asioita. Tämä on sen verran iso projekti, että siitä pitää kertoa ihan erikseen tänne, kunhan projekti on saatu ensin (onnelliseen) päätökseen.
  • Saatu hankittua kotiin nopea netti + kaapeli-tv (vain itse telkkari puuttuu..).
  • Olen ajanut ensimmäiset mailini USA:ssa. Pahan jetlagin jälkeen uskaltauduin auton rattiin täällä "pienimmillä" teillä. Highwaylle pitää vielä lähteä opettelemaan ajamista.
  • Ostettu tänään auto! Vuokra-auton vuokra-aika päättyy torstaina ja kyseistä sopimusta ei voi jatkaa, eli olisi pitänyt tehdä uusi sopimus mahdollisesti eri vuokrafirman kanssa. Puoliso osaa täällä kyllä ajaa ja osaa ajaa millä tahansa autolla, mutta tuo vuokra-auto ei kyllä ollut minulle kaikkein ajettavin. Omalla ja tutulla autolla on kuitenkin helpompi liikkua ja tottua ajamaan täkäläisessä liikenteessä ja ajokokeen suorittamiseenkaan ei välttämättä saa lupaa vuokrayhtiöltä. (Kyllä, minun tarvitsee suorittaa sekä kirjallinen että ajokoe ensimmäisen 4 viikon sisällä, jos aion täällä saada ajokortin ja ajella autoa.) Olipahan sekin kokemus ja kesti kyllä tuntikausia. Ainakin tässä vaiheessa on selvinnyt, miksi Suomessa autoja mainostetaan "eniten ostetuin" ja täällä "eniten myydyin". Myyjä oli kyllä niin taitava, että ei sitä kaikkea hyvää palvelua edes tajunnut maailman parhaimmaksi myyntikikaksi. Testiajollakin mentiin isolle parkkipaikalle, jotta myös minä pääsin vakuuttumaan auton hyvyydestä (testiajoa tieajossa kun olisi kyseisessä kaupassa kuulemma ihan turha yrittää ilman paikallista ajokorttia).
Näiden lisäksi on puolisko tehnyt välillä töitäkin ja itse olen yrittänyt toimia lapsen kotiopettajana ja tehtävien valvojana. Sovimme nimittäin Suomeen, että lapsi saa tehdä 6:n luokan loppuun tenttimällä, koska emme tienneet, kauanko kestää saada hänet täällä kouluun.

San Franciscoonkin ehdittiin leikkimään turisteja viime sunnuntaina.


There has been no "normal day" during the last 1,5 weeks. The first days have been full of running errands doing this and doing that. We wanted to get as much of the official and necessary things done in a short period of time in order to be able to start a normal life here in the United States. So we have looked for an apartment and found one and in addition to that:
  • My husband has gotten himself a bank account. This went relatively easy as soon as we got an address. He just went to the same bank he was a customer when he was here before and they opened the accounts, ordered the checks and an ATM card. I do not have these yet, but we have an appointment to the bank so we can add me to the account users as well.
  • My husband has renewed his driver's license. (And again there is a do not trust everything you read from the Internet part.) Some instructions say that you can renew your licence by going to a local office of California Departmet of Motor Vehicles and pay for the renewal and have your photo taken. That probably is usually the case, but I guess it does not apply for people that are away from the country for a long period of time. So, hubby had to do the written test also. He was unprepared for that, but luckily did pass it.
  • We bought places to sleep and had them delivered on Friday, so we could move in as soon as we got the key to this place.
  • We have bought some basic stuff, like cheap dishes. Pots and pans we borrowed from a friend. We also bought some electrical appliances like the vacuum cleaner (because of the wall-to-wall carpet in the bedroom and allergies, this was a must-to-have), iron and two foot lamps. The one thing that is different to things back home is that you seldom see here a place for a lamp in the ceiling for example in the living room. I do not know whether this is just a habit here or because of the earthquakes. Our apartment has the ceiling fans w. lamps in kitchen and the bedrooms and they are really big. So in case of an earthquake I guess they would do major damage if falling down. It might also be because of the asbestos that is in the older buildings (like this one). So you cannot drill holes in the ceilings because there might be asbestos. Or maybe it is just custom here. Maybe someone will tell me the reason some day.
  • We also went to the social security office to apply for a social security number for my son. My husband already has a social security number from before (and that has helped a lot in renting the apartment, getting a bank account etc.). I will get one automatically, but for a minor you have to apply for it separately. So we drove to Redwood city to apply one. It will be mailed in 2-4 weeks.)
  • Went to grocery etc. shopping to get necessary things. We could finally start cooking ourselves instead of the Subway / Chinese take-out / Pizza menu that we had the first week. Oh boy it takes a while to learn where they have the stuff you need an in which type of containers. I guess I looked for an unscented detergent for a good 15 minutes. I also bought a big bottle of conditioner with a small bottle of shampoo when I thought I was doing the vice versa. Oh well, you live and learn.
  • We have also done stuff in order to enroll my son to the school. That is a whole another story and I will tell it later, when everything is settled.
  • Ordered and installed a fast internet connection w. cable-TV (now we are only missing the TV itself..).
  • I drove the car in US. The way from the stores to home was my first US driving ever. Of course I have done it back home, but it is different here. I still have to have the courage to learn how to drive in the highways.
  • We have also bought a car today! We had a rental car and have that until Thursday. That was some kind of a deal from the airline company and could not be extended. Of course we could have taken another rental from a rental company, but at least for me it is easier to drive the same car all the time when you try to learn driving here. And for the behind-the-wheel driving test you have to have a permission from the rental company and buy extra insurance and not every company lets you do that anyway. (And yes, I have to have both the written test and behin-the-wheel driving test done in order to get a driver's licence here.) If someone can sell, it is the car dealer guys and this one was good. Now I know why they advertise "the most sold car" here and in Finland they advertise "the most bought car". There really is a reason for that difference.
My husband has also been working and I have been homeschooling my kid. He has the permission to finish his 6th grade (that is the last grade in Finnish elementary school) buy doing the exams only. This agreement was made since we did not know when he could start his school here.
And we did go to San Francisco as a tourists as well last weekend.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Asunnon metsästystä / Apartment hunting

Päätimme alkaa katsastamaan asuntoja heti, kun vain pystyimme. Olimme jo etukäteen katsoneet craigslistiltä mahdollisia vapaita vuokra-asuntoja, joista olisimme kiinnostuneita sekä selanneet erilaisia vuokra-asuntosivuja ja vuokra-asuntoyhtiöitä haluamaltamme alueelta. Kriteereitä asunnolle oli riittävästi, joten pyrimme löytämään asunnon, joka osuisi yhteen edes joidenkin tärkeimpien kriteereidemme kanssa. Kriteereitämme oli (tärkeysjärjestyksessä) sijainti, 2 makuuhuonetta (eli suomeksi 3 h+k), hinta, edes joissain huoneissa puulattia / laminaatti tai muu vastaava (allergikkoja perheessä), asunnon kunto / siisteys, uima-allas taloyhtiössä tai sen lähettyvillä, riittävästi tilaa huonekaluillemme, varastotilaa / jonkunlainen kanakoppi ja mieluusti taloyhtiön kuntosali. Erästä asunnonvälittäjää, jolla olisi ollut kaksikin asuntoa tarjolla emme koskaan saaneet kiinni, tosin kävimme katsastamassa alueen ja rakennukset ulkoa ja totesimme, etteivät ne ehkä olisi kaikkein parhaimmat vaihtoehdot, toinen niistä oli yli suunnitellun budjettimmekin. Yhtä asuntoa ei olisi päässyt edes katsomaan, ennen kuin olisi toimittanut tiedot tuloista, luottotiedoista ja ties mistä muusta. Ilmankos asunto on ollut vuokrattavana jo ikuisuuksia, eikä mekään sitä rumbaa viitsitty läpi käydä, että olisimme päässeet sitä katsomaan. Kahta asuntoa pääsimme katsomaan lähes heti saapumisemme jälkeen, eli jo viikonloppuna (saavuimme tänne torstaina). Näistä toisessa kyllä oli parkettilattiat koko asunnossa, mutta mitään muita kriteereitä asunto ei tuntunut täyttävän. Toiseen taloyhtiöön pääsimme tapaamaan paikasta vastaavaa manageria, mutta hän ei voinut esitellä meille yhtään asuntoa, sillä yksi vapautuisi vasta ensi viikolla. Hän kuitenkin esitteli ystävällisesti meille omaa, pienempää asuntoaan, johon oli vasta muuttamassa. Hän ja hänen pomonsa lupasivat alustavasti varata meille vapautuvan asunnon ja pääsisimme katsastamaan sitä maanantaina. Kävimme myös katsastamassa paria muuta, joissa toisessa oli pelkästään kokolattiamatot ja toinen ei sitten ollutkaan enää vapaa (mutta naapuriasunto olisi vapautunut 2 kk:n päästä). Jälkimmäinen olisi ollut ihana eurooppalais-tyyppinen asunto, mutta ruotsalainen (!!) vuokraisäntä sanoi suoraan, ettei suostu sitä vuokraamaan, jos ei ole vielä luottotietoja ja työpaikkaa täällä ja merkittävän isoja vuosituloja. Lisäksi olisi pitänyt vielä maksaa 3 kk:n vuokraennakko, josta 2 kk:n vuokra panttina mahdollisista korjauskuluista.

Vähän alkoi jo tuon jälkeen tutisuttaa, että mahtaako meille löytyä asuntoa ollenkaan, eli läpäisemmekö minkään vuokranantajan kriteereitä. Soitimme jo puolison vanhankin asuntokompleksin vuokraustoimistoon, että pääsisikö sinne katsomaan asuntoa (siellä kun oli yksi vapaa kahden makuuhuoneen asunto). Olisi päässytkin, mutta saimme sitä ennen soiton managerilta, joka oli alustavasti varannut meille asunnon, että asunto on nyt tyhjä ja sitä pääsee katsomaan (tämä oli myös asunto, jota olimme jo Suomessa katselleet netistä, että voisi olla meille sopiva kämppä). Ei kun ottamaan sitten ensimmäinen vapaa aika, milloin asuntoa pääsi katsomaan. Asunto on 2 makuuhuoneen asunto, jossa olohuone/keittiön lattia laminaattia tms., makuuhuoneissa karkea, helpostipestävä kokolattiamatto, keittiön liesikin on eurooppalaistyyppinen, asunnossa on pesukone-kuivuri-torni ja mahdollisuus vuokrata autotalli, jota saa käyttää varastona. Lisäksi taloyhtiössä on pieni uima-allas ja se on haluamamme koulupiirin alueella. Kylpyhuoneita/wc:tä on tosin vain yksi yhdistetty. Kuntosaliakaan ei taloyhtiöstä löydy, koska on suht pieni yhtiö, mutta lenkkeilemään ja pyöräilemään pääsee heti tuosta taloyhtiön ulkopuolelta. Asia oli sillä selvä. Ilmoitimme, että haluaisimme edetä asunnon vuokrauksessa.

Meille oli annettu jo edellisellä käynnillä parisivuinen lomake, joka meidän aikuisten piti täyttää. Lomakkeessa kysyttiin yhteystietoja ja ties mitä muita. Lomakkeen täyttämisellä etukäteen saimme kuitenkin jotain alennusta ensimmäisen kuukauden vuokrasta. Nämä lomakkeet tuli antaa managerille sekä selvitys tuloista ja maksaa 800 $ panttimaksu (jonka saa takaisin, jos asuntoon ei tarvitse tehdä korjauksia sen luovuttaessamme). Asia ei kuitenkaan ollut ihan sillä selvä, sillä managerin piti vielä tarkistaa taustamme, eli lähinnä luottotaustamme sekä esim. mahdolliset häätötuomiot. Kovasti kyllä hänelle yritimme selittää, että olemme vasta muuttaneet, joten mitään tietoja ei välttämättä löytyisi. Puolisko kyllä on asunut täällä aiemmin, mutta siitä on yli 5 vuotta, joten luottotiedot lienevät vanhenneet (ainakin netin mukaan näin olisi). Jos kaikki olisi ok, saisimme avaimet asuntoon viimeistään perjantai-iltana, kunhan seinät olisi ensin maalattu ja kokolattiamatot pesty ja kaikki kuivuneet.

Ensimmäinen soitto managerilta tuli seuraavana päivänä. Olisi tarvinnut minun sosiaaliturvatunnukseni taustaselvitystä varten, mutta en ole saanut sitä vielä. Ei kuulemma ongelma. Toisena päivänä tuli soitto, että vuokratakuuta / panttimaksua ei oltu voitu veloittaa visaltani, koska järjestelmä ei hyväksy ulkomaista luottokorttia. Ei kuulemma taaskaan mitään ongelmaa, mutta sekä 1. kk vuokra että panttimaksu pitäisi maksaa rahamääräyksellä (money order) tai shekillä (cashier's check, henkilökohtainen shekki ei käy). Siinä oli omat kommervenkkinsä saada rahaa tilille nopeammin, sillä vaikka puolison pankkitili oli saatu jo avattua, siirto Suomesta kestää 3-6 päivää. Loppujen lopuksi eräs puoliskon entinen suomalainen työkaveri lainasi meille tarvittavat rahat pariksi päiväksi. Olivat keskustelleet kahvitunnilla ja tuo entinen työkaveri oli ihan itse ehdottanut tätä järjestelyä, eikä ollut huolinut kieltävää vastausta. Täällä kuulemma on tapana auttaa muita suomalaisia, jos vaan toinen tarvitsee apua ja sitä pystyy antamaan ja piste. Seuraavan päivän soitto vuokrayhtiön managerilta oli onneksi jo vähän positiivisemman sisältöinen. Taustatsekkaus on mennyt läpi ja saisimme avaimet asuntoon pe-aamuna, jolloin myös itse vuokrasopimus allekirjoitettaisiin ja sen jälkeen voisimme muuttaa samantien. Ja taas tuli opetus, että älä luota internetiin. Eli puolison vanhat luottotiedot ovat ilmeisesti edelleen voimassa, sillä täällä luottoyhtiö ei saa antaa tarkkoja luottotietoja tietenkään niitä kyseleville, vaan antavat luokituksen 1-10. Puoliskon luokitus oli siellä suht yläpäässä, joten mitään estettä asunnon vuokraamiselle meille ei ollut. En uskalla edes ajatella, mitä olisi tapahtunut, jos puolisko ei täällä joskus olisi ollut aiemmin, varsinkin kun ei ole vielä paikallista työpaikkaakaan. Ilmeisesti olisi pitänyt saada joku luottotiedot omaava allekirjoittamaan myös sopimus. Nytkin vuokrasopimus voitiin tehdä vain puoliskon nimellä, koska minun taustojani ei paikallisen sosiaaliturvatunnuksen puuttuessa pystytty tarkistamaan.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tätä kirjoittaessa on tässä asunnossa asuttu 4 päivää ja vaikka kalusteita ei sänkyä ja patjaa ja suomalaisilta tutuilta lainattua keittiön pöytää ja tuolia sekä muutamaa valaisinta enempää olekaan, niin alkaa tämä jo pikkuhiljaa kodilta vaikuttaa.


We started apartment hunting as soon as we possibly could. We had already searched Craigslist and some rental apartment web-sites for possibilities back in Finland. We had listed a looong list of requirements for the apartment and were looking a place that should have most of the requirements. But we knew we would not get them all in a same place. We had listed location, 2 bedrooms, price, hardwood floors, good condition, swimming pool, enough place for our furniture, storage and an on-site gym in our list of requirements. We tried to contact one rental agency, but never could do that. So we did not see the two aparments that they had in their list. We did go see them from outside and thought that they would probably not be what we had been looking for anyway. We went to see two apartments already on the first weekend (we arrived here on Thursday). The other had hardwood floor in the whole apartment, but otherwise it was not exactly what we were looking for. Then we went to see the manager of the other apartment complex. The 2 bedroom apartment was not yet vacant, but she was kind enough to show us her own 1 bedroom place where she was currently moving in. Her boss was already there and they promised to reserve the 2 bedroom place for us and we could see it on Monday. We went to see two other places too, just to see what was out there. The other one had only floor-to-floor carpeting and no hardwood (for allergy reasons we were rather considering something else). The another was a nice little European-style house, but it was not available anymore and the house next to that would be available only after 60 days. The (Swedish) landlord was quite direct and said that he would not probably rent that for us, since we had just arrived and did not have a credit record, job here and we were not getting an executive / director level salary. He was also asking for 1 month rent and deposit of the amount of 2 months rent.

After this information we were already a bit worried could we actually get a rental apartment at all or should we have to stay in a hotel for a long time. We also called to a rental complex where my husband lived while he was here last time. We thought that there were at least a change that they had some info about my husband there even though it was a in another area. We never went there since the manager of the place we had been before called us and said that we could come to see the place they had reserved for us. The apartment is a 2 bedroom apartment, with laminate / vinyl in the living room and kitchen area and a recycled easy-to-clean carpet in the bedrooms, with steel appliances in the kitchen and an European style stove and a washer/dryer in the apartment. There is also a carage that you can use as a storage too. And there is a small swimming pool in the common area. And it is near the schools. No on-site gym though, since this is quite small complex. But you can start running or biking just outside the apartment building. So we were sold and informed the manager that we would like to proceed in the renting process.

We had already filled the two page information sheets and were asked about our income. The manager said that we should pay the deposit and then they would check our background information (the credit history and whether there has been some problems with us before like getting evicted or something). We told her that they would probably find nothing since we had just arrived and my husband's credit history was probably expired (they say in the Internet that it expires in 5 years.). If everything would be okay, we would get the apartment on Friday, when it was painted and professionally cleaned and the carpet would be steam-cleaned.

The first call from the manager came the next day. She wanted to know my social security number, that I did not yet have. It is coming in a couple of weeks. That would not be a problem. The next day she called again. Their system did not get the deposit from my visa account since I did not have an US Visa. That would not be a problem, but we shoul pay the deposit and the first month's rent with either a cashier's check or money order. My husband already had a bank account, but the money transfer from Finland would take 3-6 days and there would be no chance to get it by Friday. Luckily a ex-coworker of him offered to lend him the money. He was not asked about to do that, just asking him about advice. He told my husband that we Finns stick together here and help when help is needed. The next day we got a call from the apartment manager - again - this time with good news. The background check was okay and we could get the keys to the aparment and sign the lease on Friday morning. So again, do not trust the Internet. My husband's credit history is not expired and he had gotten a good grading in the 1-10 scale and could be taken as a tenant here. Since they could not check me, the lease is only in my husband's name, but that is not a problem.

All's well that ends well. Now writing this we have lived here for 4 days. Even though we do not have our stuff here yet we do have a place to sleep and our Finnish friends here loaned us their extra kitchen table and chairs. We also bought some floor lambs so we have almost everything that one would need at the moment. I am already starting to call this place a home.