Vapaa-ajan viettoa

Vapaa-ajan vietto on täällä edelleen vähän sellaista ei-normaalia. Toki osittain se menee ihan lenkillä käyntiin, telkkarin katsomiseen ja teinillä kavereiden kanssa ajan viettoon. Lähinurkkien nähtävyydet on pääsääntöisesti käyty katsomassa, noin niinkun rannat ja luontokohteet. Aina välillä sitä on käynyt myös erilaisissa muissa paikoissa, kuten jossain museoissa tai tiedenäyttelyissä tms. Pientä listaa ja arviointia, jos joku tälle alueelle suuntaava eksyisi tähän blogiin ja muutenkin tässä omien kokemusten jaoksi, että missä on käyty ja mistä on tykätty. Ja miten näiden pääsylipuissa voi säästää niin paikallinen kuin turistikin. Ihan kaikista paikoista en tällä koneella / kännykästä nyt löydä kuvia, mutta lopussa on muutama otos parista paikasta.

Chabot Space and Science Center, Oaklandissa (http://www.chabotspace.org/index.htm)
Täällä käytiin jo aikoja sitten, ainakin reilu vuosi sitten. Valitettavasti oli sateinen päivä ja teleskooppi suljettiin ennen kuin ehdittiin sinne asti. Tosin sillä näkisikin parhaiten talvella, kun on jo pimeää. Täällä voi katsella niitä sellaisia planetaario-elokuvia ja nähdä ja kokeilla erilaisia avaruussukkula-juttuja. Itsestään voi napata sellaisen kuvan, jossa näyttää leijuvan avaruudessa. Muuten ne täällä olevat näyttelyt on kyllä suunnattu selkeästi pienemmille lapsille kuin tuollaiselle teinille. Bank of American pankki-/luottokortin omaava pääsee tänne tiettynä yhtenä vkl:na kuukaudessa ilmaiseksi.

Seymour Marine Discovery Center, Santa Cruz (http://seymourcenter.ucsc.edu/)
Täällä on käyty parikin kertaa tässä edellisenä ja viime vuonna. Tämä on pieni meritutkimuskeskus ihanalla paikalla. Täällä on muutama akvaario ja täällä pääsee koskemaan mm. meritähtiä ja pieniä haita (engl. swell shark, lat. Cephaloscyllium ventriosum, suomenkielistä nimeä en löytänyt). Lisäksi täällä on muutama meritutkimuksen näyttely ja sinivalaan kokonainen luuranko. Pääsylipulla pääsee myös kierrokselle, jossa pääsee näkemään tutkimusdelfiineitä (entisiä armeijan delfiineitä, joilla nyt tutkitaan mm. sydämenlyöntejä ja terveydentilaa). Joillain kirjastoilla saa kirjastokortilla Discover & Go -passeja, joilla sisäänpääsy on ilmainen. Sellaista mekin on käytetty hyväksemme.

Sanctuary Exploration Center, Santa Cruz (http://montereybay.noaa.gov/vc/sec/welcome.html)
Tämä pieni meritutkimuskeskus on ihan Santa Cruzin ison laiturin vieressä ja tänne ei ole pääsymaksua. Täällä on tietoa alueen meristä ja tutkimuksesta, eläimiä täällä ei ole, mutta täällä voi ajella sellaisessa altaassa sellaista pientä sukellustutkimuslaitetta.

Marine Mammal Center, Sausalito (http://www.marinemammalcenter.org/)
Tämä on merieläinten pelastuskeskus. Täällä jaetaan tietoa merieläimistä alueella, mm. ilmaisia luentoja, mutta täällä on myös näiden merieläinten "sairaalaosasto" ja niitä voi kauempaa katsella. Nähtävissä on mm. leikkaussalitilat ym. joissa pyritään pelastamaan ihmisen toiminnasta vahingoittuneita eläimiä, esim. poistetaan kaulan ympärille juuttuneita muovisia pakkausmateriaaleja, kalastusverkkoja jne. Keskukseen on ilmainen sisäänpääsy, opastetulle kierrokselle pääsy maksaa jokusen taalan, mutta tänne paikalliset kirjastokortin omaavat voivat saada myös ilmaisen kierroksen. Jos ei mene opastetulle kierrokselle tai luennolle tai sairaalassa ei satu olemaan paljon potilaita, niin täällä saattaa olla melko vähän nähtävää.

Cartoon Art Museum, San Francisco (http://cartoonart.org/)
San Franciscon sarjakuvamuseossakin tuli käytyä viime syksynä, kun oli joku Smitsonianin ilmainen museopäivä ja tänne sai kahden hengen liput ilmaiseksi. Muuten ei olisi itsellä ehkä tullut tänne mentyä, kun en ole mikään intohimoinen sarjakuvaharrastaja. Mutta tämä oli itse asiassa ihan kiva museo, sarjakuvia hyvin eri aikakausilta ja niitän tauluja olisi tietty voinut lueskella pidempäänkin.

The Walt Disney Family Museum, San Francisco (http://www.waltdisney.org/)
Tämä museo on aivan ihanalla paikalla suhteellisen lähellä Golden Gate -siltaa. Tämä on enemmänkin juuri Walt Disney museo kuin joku Disney-hahmojen museo. Täällä on siis Waltin elämänkerta ja siihen kytkeytyvät projektit, sarjakuvat (niitäkin kyllä on seinillä), elokuvat (pieniä pätkiä) ja Disneylandien suunnittelu kuten myös Disney-firman lakot ja sota-ajan näkyminen Disneyllä jne. Muutama ainakin lapsille kiva interaktiivinen juttu, joissa voi lisätä ääniä piirrettyyn ja jotain interaktiivisia visailuja. Alakerrassa on muutama tietokone ja leluja, joilla voi itse kokeilla animaation tekemistä. Yllättävän helppoa, mutta toisaalta kamalan vaikeaa. :) Käsittääkseni näyttävät joka päivä jonkun Disney-elokuvan, jonka pääsee lipulla katsomaan. Tänne on usein hotellien sellaisessa telineissä esite, joissa on joku alekuponkin. Itse bongattiin tänne lippu Grouponista ja päästiin siten sisälle puoleen hintaan.

Aquarium of the Bay, San Francisco (http://www.aquariumofthebay.org/)
San Franciscon turistialueella siinä Pier 39:n vieressä on nykyisin akvaario. Tämä ei ole ihan hurjan iso ja ei vedä missään tapauksessa vertoja Montereyn akvaariolle (tosin sinne on sitten jo oma matkansa). Mutta löytyy täältäkin sellainen akvaariotunneli, jota pitkin voi kulkea ja katsella erilaisia haita ja muita eläimiä. Myös täällä pääsee silittämään niitä pikkuhaita (swell shark) ja jotain rauskuja ja meritähtiä. On itse käyty täällä taas ilmaiseksi kirjaston Discovery & Go -passilla, mutta joskus siinä akvaarion edessä on esim. onnenpyörää tms., josta ainakin meidän teini voitti itselleen ilmaisen pääsylipun. Erilaisia kuponkeja ja kuponkikoodeja tänne saa myös monesta paikasta.

Exploratorium, San Francisco (http://www.exploratorium.edu/)
Tämä on vähän sellainen Heurekan-tyyppinen tiedekeskus. Ainakin meidän teini tykkäsi tästä kovasti. Tämä on muuttanut uusiin tiloihin tässä ihan viime aikoina ja paikalliset kertovat tykkäävänsä nykyisestä paikasta ja sen suunnittelusta paljon enemmän kuin aiemmasta. Puoliso ja teini kävi täällä sillä kirjaston ilmaislipulla, muuten täällä on 5 päivää vuodessa, jolloin sisäänpääsy on kaikille ilmainen. Tosin normilipun hinta $25 olisi kuulemma ihan hyvä noin niinkuin hinta-laatu-elämys -suhteessa.

Academy of Sciences, San Francisco (http://www.calacademy.org/)
Tämä on tällainen tiedekeskus, mutta fokus oli ainakin itselle vähän epäselvä, keskittyvät ehkä enemmän biologiaan kuin muihin tieteisiin. Täällä on niin akvaarioita kuin monikerroksinen "sademetsä" kuin pieni eläintieteellinen museokin. Sen lisäksi täällä pääsee mm. maanjäristyssimulaattoriin. Planetaario-tyyppisiä elokuvanäytöksiä täällä myös järjestetään muutaman kerran päivässä. Ja katto on ns. elävä katto eli siellä viljellään mm. kasveja ym. Itse huomattiin käyntimme lopuksi yläkerrassa piilossa oleva "tutkimustila", jossa on satoja erilaisten eläinten kalloja tai luurankoja ja se oli ehkä yksi mielenkiintoisimmista jutuista täällä. Itse mentiin tänne taas kirjaston kautta ilmaislipulla. Normilipun hinta, n. $35 tuntui vähän suolaiselta, mutta tämä soveltuukin varmaan paremmin lasten ja esiteinien kanssa vierailukohteeksi, eli oltiin osittain tänne perheenä vähän liian vanhoja. Plussana on tietty se, että täällä on monta erilaista kohdetta ja sijaitsee Golden Gate puistossa, joka on aivan ihanaa aluetta ja paikan kahvilan hinnasto ei ole törkeän ylihinnoiteltu.

Nasa Ames Visitor Center, Moffett Field (http://www.nasa.gov/centers/ames/home/exploration.html#.U4JN4CjiiJ0)
Nasan vierailukeskus, hyvin pieni, mutta muutaman sukkulan täällä pääsee näkemään. Jos sattuvat järjestämään juuri silloin luentoja, kun täällä on, niin ne ovat ihan mielenkiintoisia. Sisäänpääsy on ilmainen.

Computer History Museum, Mountain View (http://www.computerhistory.org/)
Nimensä mukaisesti tietokonemuseo. Täällä voi tutustua niin tietokoneiden historiaan kuin käydä istumassa Googlen itseajavassa autossakin. Meidän perheen nörtit ainakin tykkäsivät paikasta. Tännekin näyttää välillä ainakin Grouponin kautta saavan lippuja puoleen hintaan.

Intel Museum, Santa Clara (http://www.intel.com/content/www/us/en/company-overview/intel-museum.html)
Intelillä on myös oma tietokonemuseonsa. Tämä on kanssa melko pieni, mutta sisäänpääsy on ilmainen. Ja oman annoksensa firman historiasta tietotekniikan saralla täältäkin saa.

The Tech Museum of Innovation, San Jose (http://www.thetech.org/)
Tänne ei itse asiassa ole ehditty, vaikka se meillä onkin ollut listalla vierailtavista paikoista. Tänne myös pääsee tiettynä viikonloppuna kerran kuukaudessa ilmaiseksi, jos omaa Bank of American pankki-/luottokortin. Joskus syksyn / talven pimeämpänä viikonloppuna tämä voisi olla itsellä oikeasti matkakohteena, kesällä kun on niin paljon muutakin tekemistä.

Seymour Center, Santa Cruz

Aquarium of the Bay, SF

Academy of Sciences, SF

Walt Disney Museum, SF

Ulkosuomalaisuus ja äänestäminen

Eurovaalit oli tänään. Oli ensimmäinen kerta, kun jätin äänestämättä äänestysoikeuden saatuani. Syy siihen on, että tänä vuonna ei Piilaaksossa ollut mahdollista jättää ennakkoääntään. Olisi pitänyt lähteä lähetystöön asti L.A:hin. Käytännössä se tarkoittaa, että olisi pitänyt ottaa vapaata töistä ja ajella 6-8 tuntia suuntaansa. Ei nyt ollut sellaista aikaa / halua, että olisi sinne asti tullut lähdettyä. Jos äänestyspiste olisi ollut edes noin tunnin ajomatkan päässä tällä alueella, olisi äänestämään kyllä tullut lähdettyäkin.

Viime pressanvaaleissa on Piilaaksossakin ollut oma äänestypisteensä. Suomen ulkoministeriö (tai kuka sitten lieneekään) on suuressa viisaudessaan päättänyt jättää meidät tällä kertaa huomioimatta. Siitäkin huolimatta, että täällä Piilaakson alueella on ainakin yhtä paljon suomalaisia kuin L.A:n alueella, ellei jopa enemmänkin.

Sitten vielä ihmetellään, että miksi ulkosuomalaisten äänestysprosentti on niin matala. Hei haloo!

Amerikanenglantia

Ohhoh, miten blogin kirjoittaminen onkaan ehkä ihan kaikkein viimeisimmäksi mielessä, kun päivät on ihan eri tavalla täynnä kuin ennen. En koskaan näköjään syksyllä suoriutunut erityisemmin bloggaamaan kielestä sen jälkeen, kun kävin siellä Stanfordin täykkärissä sen "aksentin vähennyskurssin", jota itse kutsun amerikanenglannin kurssiksi. Kauhean paljon oma puhetapa tai aksentti ei kyllä sen seurauksena muuttunut, ehkä kuitenkin tiettyjä sanoja sanoo nykyään vähän eri tavalla.

Kurssilla opitun perusteella englannin ja amerikanenglannin ero ei todellakaan ole pelkästään erilaiset sanat kuten "lift" ja "elevator" tai "cookie" ja "bisquit", vaan ääntämisessä on oikeasti hurjasti eroa (kuten toki kuka tahansa brittisarjoja ja amerikkalaisia tv-sarjoja seuranneena tietää). Itse asiassa äänteet tehdään hieman eri kohtaa suussa kuin esimerkiksi suomessa tai brittienglannissa ja varsinkin kaksi vokaalia peräkkäin yhdistettynä kuulostaa hyvinkin erilaiselta brittienglannista australian englantiin ja tähän paikalliseen sen mukaan, mistä mihin suussa kieltä liikuttaa. Että ohjeena oli hifi-tuunata sitten sitä suun ja kielen käyttöä. Osaa en enää varmaan muistakaan, mutta tärkein oppi oli ehkä "peanut butter ridge":n käyttö, eli paikallinen "iso D" tehdään suun etuosassa kielellä siinä osassa, johon maapähkinävoi jää helposti kiinni eli heti hampaiden takana. Ja sitä isoa deetä käytetään aika paljon, siinä missä britit sanoo "matter" paikallisilla se lausutaan "madder". Eli käytännössä "asia" ja "vihaisempi" lausutaan enempi tai vähempi samalla tavalla.

Toinen omaan käyttöön vakiintuneempi on sitten tiettyjen o-kirjaimia sisältävien sanojen lausuminen nykyisin eri tavalla kuin aiemmin kouluenglannin pohjalta. Osa o-kirjaimista lausutaan täällä ikään kuin a:na. Niistä heti käyttöön pääsi täällä erittäin yleinen sanonta "No problem", joka siis sanotaan enemmänkin, että "no prablem". Se onkin sitten vähän vaikeampi selvitellä, että milloin muuten pitää o sanoa a:na. Ainakin "hot dog" -sanaparissa ensimmäinen o lausutaan a:na ja toinen o:na. Eli ota siinäkin sitten selvää, että millä logiikalla mennään. Opettajan mukaan tärkeintä onkin kuunnella, kuunnella ja kuunnella (esim. tv-ohjelmista) paikallista puhetapaa ja matkia sitä "fake it until you make it".

Itse sain palautetta suhuäänteestäni, se ei suhise tarpeeksi. "Finnish" eli ole mikään s ja jotain vähän päälle, vaan oikeen silleen kunnolla "sh" vähän niinkuin siten kuin lapset shyssytellään Suomessa hiljaiseksi, kun aikuisella on jotain tärkeää just kesken. Paikallista r-kirjainta harjoiteltiin sitten kaikki oikein pitkän kaavan mukaan. Sen pitää kuulemma kuulostaa siltä niinkuin koira, jolla on lempirätti suussaan ja jota yrität sitten kiskoa sen suusta pois, joka sitten murisee silleen takakitalaestaan sitä ärräänsä. Sitä on sitten harjoiteltu kurssin jälkeenkin. Teoriassahan on helppo murista kuin mikäkin idiootti, mutta sen yhdistäminen sanoihin oikeihin paikkoihin ei aina onnistu kiireessä puhuessa.

Eniten me kurssilla olleet pari suomalaista saatiin höytykytystä intonaation kohdalla. Suomen kieli kun kuulostaa ulkopuolisen korvaan samalta kuin kuolleen sydänkäyrä näyttää, täysin tasaiselta. Siinä sitten yritettiin tankata, että milloin paino on ekalla tavulla ja milloin toisella ja miten eri tavalla lausutaan, jos puhutaan valkoiseksi maalatusta talosta (paino sanalla house) ja presidentin virka-asunnosta (paino sanalla white). Siinä samalla tuli opittua, että miksi kaikki aina kuuli, että mä sanon "England" vastatessani kysymykseen, mistä olen kotoisin. Sen kun voi sanoa silleen latteemme, sanassa "Finland" paino taas menee enemmänkin niin, että intonaatio nousee sen ekan "Fin"-tavun aikana ja sitten laskee loppu sanan. Eli voimakkaimmin ehkä painotetaan sitä N-kirjainta. No, jotain tarttui ehkä mukaan, koska 90% nykyään saa jo selvää, että sanon "Finland".

Tietty kielen oppii vaan käyttämällä ja nyt kun sitä tulee töissä käytettyä selkeästi enemmän, niin sitä pehmeyttä eksyy vähän enemmän siihen ärrään ja hienot asiat on niin "oossam" että. Kyllä tästä silti pitkä matka on vielä siihen, ettei kukaan kysyisi enää, että mistä mun aksenttini on peräisin. Mutta mitäpä tuosta.

Tässä pari kiinnostavaa linkki vielä aiheeseen liittyen:
http://www.uiowa.edu/~acadtech/phonetics/english/frameset.html
https://www.youtube.com/watch?v=MzhjD-XrYjg (meidän kurssin ope ei ollut kaikesta tämän henkilön kanssa samaa mieltä)

Ja meille opetettiin sitä ns. yleistä amerikanenglantia eli puhekieltä. Ihan eri asia on sitten mennä johonkin bostoniin tai maan syvään etelään. Sen verran kaliforniaa meille kuitenkin opetettiin, että parissa kaupungin nimessä ei lausuta N-kirjainta ollenkaan. Santa Cruz on jotakuinkin "sänä cruuz" ja Sacramento jotain sen tapaista kuin "säkrämenou". Kun kurssin jälkeen sitten kuunteli uutisia niin huomasi, että kukaan tosiaan ei täällä puhu SacramenTosta. Tai jos puhuu, niin ne on jostain muusta osavaltiosta. Ihan juntteja siis. ;)