Sataa, sataa, ropisee

Vihdoin! Viime aikoina on vihdoin satanut. Ja ei, en ole henkilökohtaisesti mikään viileiden päivien ja sateiden ystävä, mutta paikallinen luonto ja vesivarastot ovat suorastaan huutaneet vettä. Neljän vuoden kuivuuskauden jälkeen nyt on ilmeisesti luvassa jonkun verran helpotusta. 

Ei täällä meidän nurkilla nyt toistaiseksi ainakaan ole vielä näkynyt mitään tulvia tai syöksyvirtauksia, vaikka niistäkin on varoiteltu. Jossain osin Kaliforniaa tämä kuitenkin on ollut jo tottakin. El Niñosta ja sen mukanaan tuomista sateista ja sääilmiöistä on täällä puhuttu jo alkusyksystä lähtien, edelleen ennuste on, että tästä tulee vahvin El Niño vuosiin. Tässä on nyt odoteltu, että mitä tässä on tuleman, vai onko tämä taas vaan tällaista amerikkalaista liiottelua, jossa maalaillaan kauhukuvia tulvista ja maanvyöryistä ja sitten sitä satelee muutaman päivän. Tähän mennessä sateet eivät ole kauheasti Suomen syyssateista poikenneet, vaikka välillä (varsinkin öisin) on vettä tullut silleen vähän reippaamminkin. Edelleenkään joka päivä ei sada, vaan ensi viikollekin on luvassa kohtuullisen hyvää keliä, kunhan nyt ensin viikonlopun sataa. Tosin rannikolla tämä El Niño on näkynyt suurempina aaltoina, surffarit on innoissaan maverickseista, mutta meri on myös arvaamaton. Tällä viikolla on uutisoitu ainakin yhden surffarin kuolemasta ja kaksi nuorta huuhtoutuivat mereen rantakallioilta aallon iskiessä päälle ja vieden mukanaan.

Mutta onhan tämä sään puolesta siis joka tapauksessa hyvin poikkeava edellisistä talvista. Jos tilastollisesti katsotaan, niin tammikuun ekalla viikolla satoi enemmän kuin viimeisen kolmen vuoden tammikuina yhteensä. Ja todellakaan tammikuun alussa ei satanut koko ajan ympäri vuorokauden. Eli erittäin kuivaa on viime vuodet todellakin ollut. Sateesta ei kauheasti täällä kannata nyt valittaa, ja nopsasti ihmiset täällä kyllä kommentoi takaisin, että kaikki tämä sade tarvitaan, jos joku vahingossa sattuu jotain säästä napisevan. 

Sadetta tärkeämpää noin niinkuin vesivarantojen suhteen on lumen tulo vuorilla. Ja on sitä onneksi tullutkin. Viime vuonna tähän aikaan Tahoella käydessä, kylä oli lumeton ja rinteet jonkun asteisessa hiihtokunnossa. Nyt puhutaan jopa reilusta parista metristä lunta, ja lisää on tullut säännöllisesti. Tosin asiantuntijoiden mukaan vettä ja lunta pitäisi tulla säännöllisesti vielä maalis-huhtikuulle, jotta voitaisiin katsoa kuivuuden päättyneen. Saa nähdä kuinka käy. Ainakin normaalisti keltaisena loistavat kukkulat ja nurmikot ovat silmän räpäyksessä muuttuneet jälleen kirkkaan ruohonvihreäksi. Jännä, miten sinnikästä tuo nurmikko tai mikä lie täällä on. Kuukausienkin kuivan kauden jälkeen pienikin sade riittää ja taas maailma näyttää vihreältä. 

Tässä vielä näytönkaappaus viime viikolta. Ei ole kyllä kertaakaan tämän lähes neljän vuoden aikana näyttänyt sääennuste tältä. Mutta nyt näytti. 

Rokotuksista

Ja kuten aiemmin lupasin, niin kirjoitellaan nyt sitten rokotuksista. Tässä maassa kun tuntuvat tykkäävän rokottaa.. No, ehkä vähän liioilteltua, mutta joltain lääkäriltä kuulin, että täällä ollaan näissä rokottamisasioissa "selkeästi Eurooppaa edellä". Ilmaisu siis tarkoittaa sitä, että täällä rokotetaan useampia rokotteita osana rokotusohjelmaa. Green card -prosessin aikanahan piti huolehtia siitä, että kaikki vaadittavat rokotteet on annettu. Ne nyt pääsääntöisesti oli ihan perusrokotuksia,  joita Suomessa annetaan osana rokotusohjelmaa, kuten polio, MMR(vai MPR)-rokote, jäykkäkouristus jne. Kouluun päästäkseen täällä pitää 7-luokkalaisella tai vanhemmalla olla annettuna tehosterokote kurkkumätää, hinkuyskää ja jäykkäkouristusta vastaan. Siinähään ei silloin auttanut vastaansanominen, vaikka lapsella vaadittava määrä rokoteannoksia oli, mutta jo jokunen vuosi takaperin annettuna. Rokotteen mallihan oli myös väärä, koska täällä vaadittiin Tdap ja meillä oli DTaP, tai sitten toisinpäin. Myös vesirokkorokote tai todiste sairastetusta vesirokosta vaadittiin, siitä silloin aikoinaan kirjoittelinkin moniosaisen postauksen, joka alkaa tästä. Vielä tuolloin olisi pystynyt uskonnolliseen ja vakaumukseen vedoten lähettää lapsen kouluun myös rokottamattomana, mutta koulua ei olisi voinut käydä, jos joku muu lapsista olisi sairastunut johonkin näistä rokotettavista taudeista (tuhkarokko, kurkkumätä tms.). Pohjois-Kaliforniassa oli meidän tänne tullessa riehunut jonkun asteinen hinkuyskä-epidemia, joka oli levinnyt aika reippaasti varsinkin pienten lasten keskuudessa. Viime vuonna puolestaan Los Angelesin seudulla jylläsi jonkun asteinen tuhkarokkoepidemia, jonka tartuntapisteeksi haarukoitiin Disneyland. Vähän mutkat suoriksi laittaen: varsinkin tuolla Los Angelesin tietyillä alueilla on paljon perheitä, jotka eivät ole rokottaneet lapsia, ja se on ollut tähän asti ok. Nyt kuitenkin tänä vuonna on tulossa voimaan laki, että mitään vakaumukseen liittyvää poikkeusta ei enää tehdä. Jos koulujen vaatimia rokotuksia ei ole otettu, ei kouluunkaan ole mitään asiaa. Se on sitten kotikoulua tai mahdollisesti jotain pienempää yksityistä opinahjoa (en suoranaisesti tiedä, että onko sekään lain mukaan mahdollista).

Rokotusohjelman ulkopuolisia rokotteitahan sitten joka vuotisessa lääkärintarkastuksessa myös tyrkytetään. Teinille yritetään aina tarjota HPV-rokotetta (koska täällä se annetaan yleisesti myös pojille) ja aivokalvontulehdusta vastaan olevaa meningococcal-rokotetta (joka kuulemma nykyään on pakollinen jo Green card -prosessissa, muttei ollut vielä meidän viisumiprosessin aikana). Jälkimmäinen pitäisi ottaa ihan varmasti ja just nyt, että ehtii ottamaan ne tarvittavat rokotteet ennen collegea. Kuulemma vuosittain collegeissa on yksittäisiä sairastumistapauksia ja kuolemiakin tästä bakteerista johtuen. Me ollaan tähän asti lykätty se, kun on ollut kaikkea muutakin sähläämistä ja häsläämistä ja muita hoidettavia, mutta nyt se päätös sen suhteen pitäisi pikkuhiljaa tehdä, että rokottaako vaiko eikö. Minulle taas tyrkytetään vuosittain pneumococcal-rokotetta, joka taas on keuhkokuumetta ja aivonkalvontulehdusta aiheuttavaa bakteeria vastaan. Nyrpistävät aina vähän nenää, kun sanon, että kiitos ei. Ja kuulemma sitten ainakin vanhempana se on otettava, etten mummona kuole keuhkokuumeeseen. No, okei, ihan noin suoraan sitä ei ole ilmaistu, mutta rivien välistä kylläkin. Varsinkin, kun mulla on astmakin, niin kyllä se nyt vaan pitäisi ottaa. Mä vaan aina saan rokotteista jotain oireita, jäykkäkouristusrokote oli pakko käydä uusimassa ja oli kyllä "kaunis" ja kivulias patti kädessä jokusen päivää. Ensi kerralla pitää sitten kuulemma ottaa se pelkkä tetanus-rokote ilman niitä kurkkumätiä ym., koska se vissiin ei aiheuta niin suurta reaktiota (niin varmaan).

Flunssarokotteen olen, kuten mieskin, täällä nyt ottanut syksyisin. Siihen on sekä terveydelliset että kansantaloudelliset syyt (tai ainakin oman talouden). Täällähän flunssarokotetta markkinoidaan suhteellisen tehokkaasti, sen vois ottaa melkein kauppareissulla siinä kaupan apteekkikulmauksessakin melkein milloin tahansa. Mähän olin silloin täällä ensimmäisenä talvena rokottamattomana niin pahassa (sika?)influenssassa oikein pitkän kaavan mukaan, että jouduin kaksi kertaa menemään ensiapuunkin hengittämään vähän vahvempia mömmöjä. Oli ne sellaisia reissuja, etten ajatellut enää käydä sitä rulianssia läpi. Eikä varmaan meidän vakuutusyhtiökään, jolle siitä lähti ainakin nelinumeroinen lasku.. Toisekseen, kun täällä ei oikeastaan tunneta kauheasti työpaikoilla sairaspäiviä, tai ei ainakaan palkallisia sellaisia, niin viikon tai parin kotona sairastaminen tekee aika ison loven tilipussiinkin. Puolisolla taitaa työsopimuksessa olla ns. rajoittamattomat sairaspäivät (en tiedä, mitä ovat käytännössä) ja uuden kalifornialaisen lain mukaan kaikille työntekijöille on annettava vähintään 3 palkallista sairaspäivää vuodessa. Mulla se taitaa olla, että se minimi on myös maksimi ja kerrytän joka viikkoa kohden yhden tunnin sairaslomareserviin. Lyhyellä matikalla siitä tulee kyllä vuodessa yli kolme päivää, mutta se on vissiin sitten "voi, voi, ei voi käyttää enempää"-leikkitunteja järjestelmässä. Toki parempi tämä kuin se aiempi, ei sairaspäiviä -käytäntö. Teinille ei influenssarokotetta ole otettu, mutta eipä se ole täällä ollessa kertaakaan ollutkaan missään flunssassa tai edes kuumeessa. Välillä sitä oikein ihmettelee, että voiko se olla mahdollistakaan, sillä samalla tavalla täällä esimerkiksi influenssa pyörii talvikaudella kuin Suomessakin. Tai ehkä sitten ei ihan samassa mittakaavassa.

Tämä sairaslomien olemattomuus saattanee siis osaltaa selittää myös tämän bakteerikammon, josta viime postaukseen kirjoittelin, ja saa senkin kammon näkymään vähän eri valossa.

Bakteerikammoiset hygieniahirmut

(Varoituksen sanana, että tämä postaus pitää sisällään "vessapuhetta".)

Katsoin joskus aikoinaan Suomessa jonkun jaksot sitä Lääkärit-sarjaa (no joo, oikeesti, en kyllä ymmärrä, että miksi näin tein!!), jossa ne amerikkalaiset lääkärit antaa kaikenlaisia neuvoja kansalle. Siinä gynegologi kertoi vuoraavansa yleisen asiakas-WC:n vessanpytyn aina ympäriinsä vessapaperilla ennen kuin istuu siihen, koska siitä voi tarttua kaikkia bakteereita. No, justiinsa joo. No, täällä on kuitenkin tottunut siihen, että lähes jokaisessa asiakasvessassa on niitä ohuita paperisia vessanistuimen suojuksia jossain telineessä. Itse asiassa viime vuonna kun käytiin Suomessa joulunaikaan, totesin siskolleni, ettei yhden kahvilan WC:ssä (siis Helsingissä) ollut niitä suojapapereita. Sisko katseli mua hetken silmät ymmyrkäisinä ja sanoi, ettei täällä niitä ole missään. Niin sitä vaan tottuu tällaisiinkin. Kerran oltiin jossain rannalla, jossa oli vaan sellainen väliaikainen bajamaja-mikä-lie-wc. No sellaisissa nyt ei tietenkään mitään ylimääräistä ole, mutta jonossa ollut nainen kaivoi laukustaan sellaisen pienen paketin niitä suojapapereita ja kertoi ystävälleen ostaneensa niitä pakettikaupalla Dollar Storesta juuri tällaisia paikkoja varten. Että silleen. Hygienia ennen kaikkea, vaikka sitten ylimitoitettukin.

Kaupoissa saippuaa ostaessa saa kyllä tutkia tarkkaan, ettei osta aina jotain antibakteerista pesuainetta, sillä ainakin suomalaisen käsityksen mukaan tuollainen jatkuva antibakteeristen kanssa lutraaminen ei ehkä ole ihmiselle ihan hyvästä. No, meillä onkin osteltu viime aikoina pääsääntöisesti ihan perus palasaippuaa, niin ei tarvitse lukea purkkeja. Pesuaineet on yleisesti suht myrkkyä ja useassa pesuaineessa on klooria. Sellaisia kertakäyttöisiä klooripyyhkeitäkin myydään isommissa ja vieläkin isommissa pakkauksissa. Tosin myönnän niitä itsekin ostaneeni, sillä varsinkin kesäisin tuntuu, että kylppäri on jatkuvasti likainen ja todella nopeasti sellainen öklölikainen. Tiedä häntä.

Käsidesi meillä kyllä kulkee autossa mukana ja se on ihan hyvä, jossain biitsireissulla, kun niissä ei aina pysty pesemään käsiään kunnolla. Varsinkin lapsiperheillä näkyy kasseissa roikkuvan joka paikassa sellaisia pieniä klipsullisia käsidesipulloja, joita tunnutaan läträävän koko ajan. Töissäkin työkaverit puhdistaa usein pöytää ja työvälineitään (kloori)puhdistusliinoilla ja sen jälkeen vetelee käsidesiä käsiinsä. Tunnustan tekeväni sitä oikeastaan vaan, jos joku työkaveri sattuu kröhimään ja niiskuttelemaan siinä vieressä. Tosin yhden tavan olen töissä itsekin omaksunut. Naistenhuonessa (täällähän kukaan ei kutsu vessaa vessaksi, vaan se on joko "restroom", "bathroom" tai "ladies/mens room") kädet pestyäni ja pyyhkiessäni kädet paperilla, käytän sen paperin vielä suojana käden ja kahvan välissä avatessani oven (eli avaav oven sen paperin kanssa) ja heitän vasta sen jälkeen sen roskikseen. Ihan vaan siitä syystä, että kaikki ei näytä pesevän käsiään. Yyök.

Joskus vuosia ja vuosia sitten kuulin, että joku Suomeen tullut amerikkalainen vaihto-oppilas pesi esimerkiksi farkkunsa joka päivä. En sitten tiedä, mikä nykyään on tapana täällä, mutta en usko, että se johtui bakteerikammosta, vaan tolkuttoman huonoista pesukoneista. Eräs ystäväni tosin kertoi pesevänsä pesukoneensa ajoittain kloorilla hankkiutuakseen eroon bakteereista ja pesuainejämistä. Meillä on yritetty edelleen pärjätä viinietikka+kloori-yhdistelmällä. Ja jos nyt olen rehellinen, niin kerran olen senkin vaan tehnyt, kun nenä alkoi kertoa, että jotain tarttis pesukoneelle tehdä.

Toki täällä jotkut lääkäritkin tiedostavat, että antibioottien määräminen, antibakteeriset aineet ja ylenpalttinen hygienia ei ehkä ole ihan ihmisten parhaaksi. Silti aika rivakasti niitä antibioottejakin tunnutaan määräävän, ja vahvoja sellaisia. Toki, kun terveysbisnes on mitä on ja kun sairaspäiviä ei ehkä voi töistä kauheasti ottaa, niin mikä tahansa tauteja ehkäisevä ja lyhentävä keino on käyttökelpoinen, on se sitten käsidesi tai antibiootit tai jotain siltä väliltä. Ja tietty rokottaminen. Mutta siitä aiheesta sitten ensi kerralla (tai joskus myöhemmin kuitenkin).

Hyvää uutta vuotta!

Niin se vuosi taas on vaihtunut. Käytiin eilen aattona katsomassa San Franciscossa Pähkinänsärkijä-baletti. Pähkinänsärkijän esittäminen täällä joulun aikaan on jo perinne, se esitettiin San Franciscossa ensimmäistä kertaa v. 1944 (ensimmäinen paikka USA:ssa, jossa tämä baletti esitettiin kokonaisuudessaan). Vihdoin sain tänä vuonna aikaiseksi varata liput, vaikka vähän viime tippaan meni, sillä mentiin sitten ihan viimeiseen näytökseen uuden vuoden aattoiltapäivänä. Puoliso ja teini lähti vähän muristen mukaan ja siksi varasin halvemmat liput parvelta. Hyvin kaikki viihdyttiin ja hyvin sai esityksestäkin selvää, mutta seuraavan kerran kun oopperataloon suunnataan, varataan kyllä paikat sieltä permannolta. En sitten tiedä, että oliko tämä vuoden viimeinen kerta hieman poikkeava, vai kuuluuko ilmapalloperinne jokaiseen näytökseen, mutta esityksen jälkeen päästettiin ilmapallot katosta alas ja ihmiset rikkoivat niitä, joten kuulosti ihan rakettien poksumiselta. Riitti palloja toki monen lapsen mukaan kotiinkin. Esityksen aikana ei saanut kuvata (ja sieltä tuli todella hätäiseen joku henkilökuntaan kuuluva huomauttamaan, jos joku yritti kuvata), mutta tässä nyt jotain pikaräpsäisyjä kännykästä itse tilasta muuten.

Ja vastapäätä oleva San Francisco City Hall eli kaupungintalo oli kauniisti valaistu.

Tänään sitten päätettiin lähteä haikkaamaan (niinkuin tämä tällainen kävely/vaeltelu näin finglishiksi on täällä kääntynyt) tuonne State Rock State Parkiin lähelle Saratogaan. Reipas 6 km:n lenkki sitä tuli tehtyä rinteitä ylös ja alas. Voin hyvin kuvitella, että sateen jälkeen tuolla olisi varmaan vähän turhankin liukasta kävellä. Siitä saatiin vähän esimakua yhdellä ihan mutavelliksi muodostuneella polulla. Vähän viileä oli, mutta maisemat lämmitti. Ja olihan meillä siellä lenkkiseuraakin (noissa kuvissa olevia ihmisiä en tunne, osuivat vaan linssin eteen).