Point Lobos luonnonpuisto

Uudenvuodenaatto kului vähän aiemmista aatoista poiketen Carmel-nimisen kaupungin alapuolella olevassa Point Lobos luonnonpuistossa. Tällä kertaa olimme sentään varustautuneet kiikareilla, mutta eväitä olisi voinut olla mukana enemmänkin. Paikka näyttää kartalla sellaiselta hyttysen jätöksen kokoiselta, mutta oikeasti meillä meni siellä aikaa lähes koko päivä, n. 6 tuntia ja kävelyreittejä tuli tallattua ainakin 10 km:n edestä. Ajattelimme ensin vain ajavamme paikalle ja katselevamme taas "kasaa kiviä". Koska paikka kuitenkin on myös luonnonvaraisten, "villien", eläinten bongauspaikka olimme toiveikkaita, että jotain niitäkin siellä näkyisi. Olimme uskomattoman onnekkaita ja kiikarit tulivatkin tarpeen. Paikka oli käsittämättömän kaunis ja useampi merieläinlaji asuttaa niemen eri kohteita. Kaiken kruunasi se, että harmaavalaiden muuttoaika on juuri nyt. Harmaavalaat ohittavat paikan keskimäärin 15.1. paikkeilla tai pari viikkoa ennen tai jälkeen muuttomatkallaan kohti Meksikoa. Paikan ohitti kymmenittäin valaita. Kuviin niistä ei paljon jää, mutta kiikarilla onnistui välillä näkemään niin selkää kuin pyrstöäkin. Koska aurinkokin laskee vielä toistaiseksi melko aikaisin, jäimme paikkaan vielä katsomaan uudenvuodenaaton auringonlaskua.

Kuvat kertokoon loput. Klikkaamalla kuvaa ne näkee isompana.

Ei tullut valkoista joulua, mutta näin valkoinen oli uudenvuodenaatto.

Meidän tietojemme mukaan alueella on kaksi luonnonvaraista sypressimetsää, tämä on niistä toinen

Sypressi

Alueella on myös pieni vuorovesiallasalue. Tämä on siis ajoittain merenpohjaa.

Merivuokkoja

Länsirannikolla usein näkee meressä levää ja samaa pallomaista levää (Nereocysti) sitten rantaan ajautuneena.
Tämä laji voi kasvaa kymmeniä metrejä korkeaksi.

Merenpohjaa

Rannasta vähän sisämaahan on ihanan satumaista metsää. Puut ovat täynnä naavaa.

Muutama kalliosaari oli täynnä merileijonia.

Kiikarit käyttöön! Näistä vesisuihkuista tunnistaa, että veden alla / juuri pinnan alla ui valaita. Tällä kertaa harmaavalaita.

Merisaukoista ei ilman kunnon järkkärikameraa saa kunnollista kuvaa, mutta näitä söpöläisiäkin täältä löytyy useita.

Tämä mustahäntäpeura tarkkaili meitä aivan polun vieressä.

Jalohaikara? (Great Egret, Ardea alba)

Amerikanharmaahaikara (Great Blue Hero, Ardea herodia)

Pensasnärhi (Scrub Jay, Aphelocoma coerulescens)

Tämä kirjohylje? (Harbor Seal - Phoca vitulina) vietti lepotaukoa hiekkarannalla.

Söpö pieni pensaskaniini oli reissun toiseksi viimeinen eläinbongaus. (Puna-mustaraitainen lisko oli kameraa nopeampi.)

Ja vielä se auringonlasku.

Lajitunnistuksissa käytetty apuna Point Lobos Foundationin sivuja.