Sivut

maanantai 7. tammikuuta 2013

Kuin elokuvissa

Elämää täällä on helpottanut toki osaltaan sen, että maassa on joskus tullut käytyä aiemminkin. Mutta arjen asioissa yksi tekijä on ollut myös se, että maa ja sen kulttuuri on tuttu TV:stä ja elokuvista. Välillä niitä katsoessa on aiemmin miettinyt, että pitääkö joku ihan oikeasti paikkansa vai onko se keksitty vain jotain telkkariohjelmaa varten. Mutta kyllä niistä moni asia on normaalia täällä arjessa. Ja onkin välillä jotenkin hassu fiilis, kun tulee uusi tilanne vastaan ja sitten tajuaa, että tämähän on ihan niinkuin siinä-ja-siinä-elokuvassa.

Listasin nyt näistä ainakin muutaman, joita tuli äkkiä mieleen:
  • Koulueväät - Jeps. Kouluista voi toki ostaa lounaan, mutta koska tarjonta on melko surkeaa, suuri osa lapsista näyttää kantavan eväskassia. Harvalla kuitenkaan on leffoista tuttua paperipussia, vaan eväät on pienessä kylmälaukussa, niinkuin omallakin teinillä.
  • Koulun liikkavaatteet - Glee:tä tai muita katsellessa oppilailla on samanlaiset liikuntavaatteet ja keskellä on sellainen valkoinen palkki. Teininkin koulussa oppilailla on oltava yhtenäisen värinen liikka-asu (käytännössä siis ostettava koulun oma asu), jossa on valkoinen palkki keskellä paitaa. Valkoiseen palkkiin kirjoitetaan nimi, jotta tunnistaa omansa ja opettaja näkee oppilaan nimen (liikkaryhmät kun on suht isoja).
  • Arvosanat - Gleen yhdessä jaksossa aasialaistaustainen Mike Chang saa "aasialaisen F:n" (F täällä siis on Fail eli hylätty. Arvosana ei siis oikeasti ole F, vaan A-. (A täällä siis paras arvosana.) Teinin mukaan myös täällä aasialaiset vanhemmat odottavat jälkikasvultaan paljon ja lapset ovat kovin kilpailuhaluisia. A- on eräänlainen katastrofi / epäonnistuminen ja osa noista vanhemmista laittaa lapsensa laskemaan matikkaa myös lomilla.
  • Muut kouluun liittyvät - Moni muukin kouluun liittyvä on samanlaista, kouluissa on klubeja, jotka kokoontuvat välitunneilla. Myös oppilaskuntaa pyrkivillä on omat kampanjat julisteineen. Koulussa jokaisella oppilaalla on oma lokerikkonsa, yksi kirjoille ja muille tavaroille ja liikuntasalin vieressä omansa liikkavaatteille.
  • Sairaala-/lääkärikaavut - Jeps. Kun menet lääkärin vastaanotolle, niin saa sellaisen kertakäyttökaavun sairaanhoitajalta, joka pitää pukea päälleen, jos vaiva on kaulasta alaspäin tai oletetaan, että lääkärin pitää esimerkiksi kuunnella keuhkoja.
  • Lääkkeet oranssissa purkissa - Reseptilääkkee, jos ovat tabletteja, annostellaan apteekissa ja ne annetaan juurikin sellaisessa elokuvista tutuissa pienissä, läpinäkyvissä, oransseissa purkeissa, joissa on turvakansi.
  • Kattotuuletimet - Monessa paikassa, ainakin lämpimimmissä osavaltioissa oikeasti on noita katotuuletin+lamppu -yhdistelmiä. Meilläkin on niitä vuokranantajan toimesta 3.
  • Stop-merkki miehet / naiset - Koulujen alkamis- ja päättymisaikaan koulun vieressä olevissa risteyksissä liikennettä ohjaa aikuinen huomioliivi yllään ja Stop-merkki kyltti kädessään. Ja koulubussit on oikeasti kaikki niitä keltaisia.
  • Koulutodistukset - Koulussa ei ole mitään joulu- tai kevätjuhlia, paitsi koulun päättävän luokan tanssiaiset / juhlat. Koulutodistukset tai "report card" -listaukset tulevat postitse vasta lukukauden päättymisen jälkeen. Näitä tulee itse asiassa 8 kappaletta vuodessa. Teinin koulussa siirtyvät vuoden vaihteessa pelkästään sähköisiin todistuksiin. Aiemmin tulivat sekä postitse että voi tulostaa itse netistä arvostelujärjestelmästä (eräänlainen sähköinen reissuvihko -tyyppinen sovellus).
  • Ystävällisyys - Kyllä. Ventovieraat ihmiset saattavat jutella kanssasi missä tahansa.
Edelleenkään en herätessä onnistu täälläkään näyttämään freshiltä, meikit suoraan naamalla ja kampaus viimeisen päälle niinkuin elokuvissa. Eikä normi-ihmisen palkalla todellakaan saa tolkuttoman isoa vaatevarastoa ja satoja kenkiä tai hervotonta kämppää, joten ne on sitten oikeastikin sitä leffojen fiktiopuolta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti