Olenkin tossa parissa aiemmassa postauksessa maininnut, että mun työt nykyisessä paikassa näyttäisi loppuvan nyt kesällä ja ennustelin, että kesä menee sitten työnhaussa. Olen myös muutamaan kertaan tainnut mainita, että melkoisen kiireistä ja härdelliä ollut tämä kulunut kevät. No, hommathan meni sitten vähän eri tavalla kuin luulin..
Täällähän on useitakin eri vaihtoehtoja työllistyä, voi tehdä itsenäisenä kontraktorina eli laskuttaa vaan asiakasta, perustaa firman ja tehdä töitä sitä kautta, työskennellä vendorina tai kontraktorina jossain firmassa tai sitten joku yritys voi palkata sut niitten työntekijäksi. Mulle ei oikeastaan ole vieläkään ihan tarkkaan selvinnyt, että mikä on se tärkein ero vendorin ja kontraktorin välillä, molemmat kun usein tekee alihankkijan omaisesti töitä jollekin toiselle firmalle. Sen verran tiedän, että kontraktoria ei voi palkata samaan duuniin kauemmaksi aikaa kuin kahdeksi vuodeksi. Yli kahden vuoden pesti katsotaan jatkuvatarpeiseksi pestiksi ja silloin siihen pitäisi ottaa vakituinen ihminen eikä kontraktoria toisen firman kautta tekemään sitä. Vendor-tittelillä sitten taas tätä rajoitusta ei ilmeisesti olekaan, eli siinä ilmeisesti ajatellaan enemmän, että sä olet otettu töihin firmaan A työntekijäksi, vaikka ne sitten lähettääkin sut töihin firmaan B, niin sä olet sen A:n työntekijä ja ne voi lähettää sut haluamakseen ajaksi firmaan B. En tiedä, enkä jaksa nyt selvittää lakeja ja muita näiden taustalla. Se, että kumpi pesti on parempi riippuu enemmänkin ehkä siitä yrityksestä kuin siitä, että mikä se työsuhteen nimitys on.
Mä olen aiemmin ollut töissä vendorina, mutta nyt tässä viimeisimmässä olen ollut kontraktorina. Eli tiesin jo etukäteen, että pesti voi olla maksimissaan sen 2 vuotta vuosi kerrallaan. Nyt kuitenkin projekti muuttui sen verran ja vaihtoivat myös palkkausmallia, joten mua varotettiin erittäin hyvissä ajoin, että kontraktorin hommat mahdollisesti loppuvat nykyisen sopparin loppuun. Mikä oli siis hieno juttu, koska siinä ehti henkisesti varautua ja tehdä jonkunlaisia suunnitelmia. Pahimmillaanhan täällä voidaan pistää pihalle saman tien. Olen kyllä tässä jo vuosien varrella ehtinyt kuulla tarinan jos toisenkin, jossa työt loppuu kuin seinään tai tullaan kesken päivän ohjaamaan pihalle ja käsketään jättää työvälineet pöydälle. Joskus siihen ei ole mitään syytä, ja jotkut firmat taas ei kattele yhtään esimerkiksi sääntöjen rikkomista. Ja ne säännöt saattaa olla erittäinkin tarkat ja yksityiskohtaiset näissä alihankkijatyyppisissä työsuhteissa oleville. Ette uskoisi puoliakaan niistä jutuista, mutta mä en voi niitä tähän julkisestikaan kirjoittaa. Mutta joo, ihan maalaisjärjellä siis pärjää, eli varastaminen ja valehtelu ja muut vastaavat eivät myöskään kanna kovin pitkälle. Työnhausta täällä nurkilla oli just yksi artikkelikin täällä.
Mutta takaisin siihen mun työnhakuun. Töitähän täällä toki on, sen kohtaavuus voi tietty olla ongelma, koska välttämättä juuri sitä sun osaamista/työkokemusta omaavaa ihmistä ei etsitä juuri nyt missään. Virallisesti kait USA:ssa on luokitusten mukaan täystyöllisyys, kun työttömyysprosentti on siinä 5 % luokkaa, ja hyville tyypeille löytyy aina jotain töitä. Mutta ei se silti tarkoita, että työnhaku on aina helppoa ja nopeeta. Sopivan työpaikan löytämiseen voi mennä helposti kuukausiakin. Ja se työnhaku on kyllä ihan kokopäivätyötä, kun jokaiseen paikkaan pitää räätälöidä se CV ja saatekirje omanlaisekseen ja täyttää tiedot ties kuinka moneen rekrytointijärjestelmään, että rekrytoijat varmasti löytää sut niiden käyttämästä työnhakupalvelusta. Eli verkot pitää heittää moneen paikkaan, hyödyntää verkostoja ja sitten vaan hioa niin CV:tä kuin haastattelutaitojakin huippukuntoon. Ja yksi täällä usein hoettu juttu on, että töitä löytää helpommin, jos on jo töissä. Eli sinänsä mulla oli hyvä, kun tiesin ajoissa töiden (mahdollisesta) loppumisesta (ks. myös se ylle linkattu artikkeli, jossa sanotaan mm. siitä kun olet saanut sen ekan työpaikan, niin rekrytoijatkin kiinnostuu susta eri tavalla).
Mulle oikeesti kävi sen verran hyvä tuuri, että olin joskus aikoja aikoja sitten hakenut yhtä työpaikkaa, josta sattuivat ottamaan muhun yhteyttä nyt keväällä. Kävin sitten työhaastattelussa, ja sanoivat että palkkaavat mut. Sen jälkeenkin prosessiin meni viikkoja, kun piti tehdä taustaselvitys (background check), työtarjouksen vastaanottaminen ja hyväksyminen ja muut paperihärpäkkeet, ja sitten vielä piti odotella jokunen viikko sitä sovittua aloituspäivää. Ihan niinkuin siinä kevääseen osuneessa muutto- ja teinin valmistujaishärdellissä ei olisi ollut tarpeeksi, niin mun piti reagoida niihin taustaselvitystä tekevän firman sähköposteihin niin nopeasti kuin pystyin ettei se prosessi venyisi ihan tolkuttoman pitkäksi. Jouduin siis skannailemaan niin suomalaisia tutkintotodistuksia kuin kaivamaan (muuttolaatikoista!) jotain vuosien 2013-2015 W2-lomakkeita eri työpaikoista todistaakseni olleeni niissä paikoissa töissä. W2 on siis se lomake, joka työnantajan pitää toimittaa työntekijälle aina vuoden lopun jälkeen ja josta käy ilmi kaikki sinä vuonna ko. työntekijälle maksetut palkat ja niistä maksetut verot ja muut maksut. Yhtä vuoden 2013 lomaketta metsästin sitten työpäivän jälkeen ns. kissojen ja koirien kanssa vaikka kuinka kauan, vaikka olisi ollut muutakin tekemistä. Tarina päättyi kuitenkin onnellisesti, eli taustaselvitys meni läpi ja firma tarjosi mulle töitä. Kaikenmaailman papereitahan siinä piti allekirjoitella, niistä kirjoittelinkin jo aiemmin täällä. Eli aloittelin tässä jokunen aika sitten uudessa työpaikassa, jossa olen varsinainen työntekijä enkä töissä jonkun toisen firman kautta. Sinänsähän täällä työsuhde on aina "at will", eli kumpi tahansa osapuoli voi milloin tahansa ilmoittaa mistä tahansa syystä tai ilman syytä, että tämä työsuhde päättyi nyt, mutta onhan se silti vähän eri juttu olla suoraan palkattuna kyseiseen yritykseen. Ei noissa aiemmissakaan työsopimuksissa ole varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta nyt saa kaikki firman työntekijän edut ja etuisuudet (palkalliset lomapäivät, sairaspäivät, terveysvakuutukset ja mitä firma nyt ikinä tarjoaakaan) ja jossain määrin ainakin enemmän sellaisen turvatumman olon. Toki vähemmän liukumavaraa ottaa mitään ylimääräisiä lomia kuin silloin kun kontraktorina kaikki lomat oli palkattomia. Mutta joo, puolensa ja puolensa. En yleensä uskalla koskaan hehkuttaa mitään positiivista julkisesti missään, mutta tiedostan nyt olevani kyllä onnekas, kun sitä työhakurumbaa ja nyt ei tullutkaan kesälle ja syksylle vaan homma hoitui näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti