Alkusyksystä meidän sairausvakuutusyhtiö lähetti meille kirjeet, joissa kertoivat lopettavansa sairausvakuutusten tarjoamisen Kaliforniassa. Eli siis firma lopettaa kaikki tarjoamansa yksityiset sairausvakuutukset, myös olemassaolevat vakuutukset, vuoden loppuun mennessä Kaliforniassa. Jossain muissa osavaltioissa toiminta jatkuu siis ihan normaalisti. Pahoittelivat kovasti ja "tälläinen päätös on aina vaikea" ja blaablaa. Suoraan eivät siis sanoneet, mutta syy on ilmiselvästi vuoden alusta voimaan tuleva sairaushoitouudistus (Affordable Care Act tai lempinimeltään Obamacare). Kyseinen uudistus kun veloittaa kaikilta vakuutuksilta tietyn minimitason ja keneltäkään ei siis saa hylätä vakuutuksen saamista olemassaolevien sairauksien takia. Ja näin ollen vakuutusyhtiöt, joiden vakuutukset eivät ole kattaneet minimitasoa, ovat ilmeisesti päättäneet lopettaa vakuutukset osittain kokonaan, koska hintaa pitäisi nostaa niin paljon. Presidenttihän on luvannut, että kaikki voivat jatkaa nykyisillä vakuutuksillaan, jos tykkäävät vakuutuksesta. Tästä onkin kiivasti keskusteltu niin liittovaltion sulun aikaan julkisesti ja muutenkin lehtien palstoilla, koska mitenkäs pidät aiemman vakuutuksesi, jos koko yhtiö lopettaa toiminnan osavaltiossasi? Niin no, et mitenkään. (Aiheeseen liityviä sarjakuvia mm. täällä)
Meidän vakuutuksen ilmoitettiin siis olevan voimassa vuoden loppuun asti. Aloimme syys-lokakuussa selvitellä uutta vakuutusta. Osavaltion terveysuudistuksen webbisivu julkaistiin lokakuussa ja silloin pääsi tarkastelemaan tilannetta sitäkin kautta. Eräs kauppakeskus oli myös lähestynyt meitä kirjeellä, että voisimme saada vakuutuksen heidän kauttaan. Ja kyseisen vakuutuksen taustatarjoajana on se samainen vakuutusyhtiö, jolla vakuutuksemme on tällä hetkellä. Siis juurikin se, joka lopettaa toimintansa Kaliforniassa. Jossain vaiheessa tuli tästä informaatiokaaoksesta otettua pari viikkoa aikalisääkin ja päätettiin palata asiaan lokakuun puolivälissä.
Täällähän työnantajat voivat tarjota myös työntekijöilleen työsuhde-etuna sairausvakuutuksen ja maksaa siitä joko osan, tiettyyn rahasummaan asti tai sälyttää kaikki kulut työnantajalle. Tai tällä hetkellä voivat vielä olla tarjoamatta ko. etua työntekijöilleen ollenkaan. Puoliso on tehnyt töitä kontratorina ja siten toinen firma maksaa hänelle palkan ja fyysisesti on töissä toisessa firmassa. Palkanmaksava firma on siis aina se, joka työedut tarjoaa. Sitä kautta olisi voinut kyllä ottaa työantajan neuvotteleman ryhmäterveysvakuutuksen, mutta koska työnantaja ei olisi vastannut mistään kustannuksista, olisi se tullut kalliimmaksi kuin yksityishenkilönä otettu terveysvakuutus. Kärryillä vielä? No, itsekin olin välillä perillä näistä ihan vaan juuri ja juuri ja olen käyttänyt asiaan perehtymiseen siis tuntikausia.
Eikun sitten härkää sarvista ja selvittelemään uutta sairausvakuutusta. Sairausvakuutusuudistuksen sivujen kautta löytyi tieto, että puolison palkka on liian suuri, että uusi laki auttaisi meitä ollenkaan. Ei siis mitään alennusta tulossa vakuutukseen sitä kautta. Päädyimme lopulta selvittämään sitä kauppakeskuksen tarjousta ensin. Se kun tuntui edullisimmalta ja tutuimmalta vaihtoehdoilta, vaikka hinta tietenkin oli nousemassa jopa 20% edelliseen hintaan verrattuna (ja se vanhakin vakuutus oli siis kyllä tolkuttoman kallis). Vaikka siis pohjimmiltaan vakuutuksentarjoaja on sama kuin nykyinen vakuutusyhtiömme, ei tietenkään hakemusta voinut tehdä vanhoilla tiedoilla. Koska tarjoaja nimellisesti on se kauppakeskus, pitää sitä kautta tehdä sinne vakuutusyhtiöön ihan oma tunnus. Jep, sinne meidän nykyisen vakuutusyhtiön webbijärjestelmään oma erillinen tunnus, eli ei sillä meidän nykyisellä, jossa ne kaikki tiedot on. Tätä ihmettä selviteltiin sitten parista puhelinpalvelusta, sähköpostipalvelusta ja netinkin kautta. Lopulta sitten luotiin se uusi tunnus ja täytettiin taas sivukaupalla lomakkeita, joissa kyseltiin niitä meidän taustatietoja ja mahdollisia sairauksia viimeisen 5:n vuoden ajalta. Kiva sellaisiakin sitten muistella kuukauden tarkkuudella. Parin illan täyttelyllä ja tietojen etsimisellä homma oli valmis ja lomake lähetetty. No, sittenhän alkaa se puhelinrumba. Eli seuraavaksi sen vakuutusyhtiön lääkäri soittaa ja käy läpi ne kaikki mahdolliset sairaudet, jotka on siihen listattu ja kyselee puhelimessa lisätietoja. Lääkärit eivät kuulemma pääse käsiksi meidän tietoihin, jotka siis ovat siellä vakuutusyhtiöllä, kun kerran ollaan jo oltu niiden asiakas.. Joitain papereita minulla ei ollut edessäni, joten minulle annettiin 14 päivää aikaa soittaa sinne tarjotakseni lisätietoja. Jos en tietoja toimita, niin vakuutusyhtiö voi hylätä hakemuksen.
Tässä välissä oli kuitenkin alkanut puolison työhaastatteluprosessi uuteen työpaikkaan ja päätimme yrittää katsoa lopputuloksen ensin. Prosessi venyi ja vanui, mutta päivä ennen tuota määräaikaani puoliso sai työtarjouksen ja tämä työpaikka tarjoaa työsuhde-etuna myös sairausvakuutuksen. Sieltä nykyisestä vakuutusyhtiöstämme oli kuitenkin jo kolme kertaa soitettu ja muistuteltu, että sieltä puuttuu tietoja. Tarkoituksella olimme vitkuttaneet sitä sinne soittamista, koska kun vakuutus on hyväksytty, ensimmäinen kuukausimaksu napsahtaa tililtä heti sen jälkeen ja sitä ei sitten takaisin saada. Olikin melkoisen hankalaa saada heidän lopulta uskomaan, että haluamme lopettaa vakuutuksenanomisprosessin tähän. Varmaan kolmannessa puhelussa tämä viimein kävi selväksi ja joku lupasi poistaa hakemuksemme. Sinänsä prosessi on kyllä kummallinen, että et saa tietää vakuutusmaksuasi (aiemmat sairaudet voivat nostaa kk-maksuasi) ennen kuin he ovat käyneet läpi hakemuksesi ja toisaalta vakuutusmaksun saatuasi, vakuutusyhtiö on jo aloittanut sopimuksen kanssasi ja ottanut rahat tililtä. Käytännössä on siis vaikea kilpailuttaa lopullista hintaa, vain se ns. normihinta (ennen niitä sairausten vaikutusta) eri vakuutusyhtiöiden kanssa.
No, joka tapauksessa asia oli ratkaistu. Sillä työnantajan tarjoamissa terveysvakuutuksissa, jos työnantaja yhtään sponssaa sitä työntekijää, hinta ja kattavuus ovat yleisesti aina paremmat. Käytännössä jopa itse työntekijä voi saada omansa lähes ilmaiseksi, jos haluaa vakuutuksen kattavan muun perheen, se sitten maksaa tietty jotain, mutta on silti usein edullisempaa. Varsinkin kuin näissä ei tehdä mitään terveysselvitystä ja siten vakuutusmaksu ei riipu sairaushistoriastasi, kyseessä kun on ryhmävakuutus, eikä henkilökohtainen vakuutus. Oikeastaan työtekijän päätettäväksi tulee sitten vain valita tarjolla olevista itselle sopiva vaihtoehto. Vaihtoehtoja voi olla muutamia, mutta käytännössä ne ovat kahdenlaisia HMO (health maintenance organizations) ja PPO (preferred provider organizations). Niiden keskeinen ero on siinä, että ensimmäisessä (HMO) sitoudut tiettyyn lääkäriin ja tiettyyn palveluntarjoajaan ja erikoislääkäriin päästäksesi tarvitset aina lähetteen omalta lääkäriltäsi. Kuukausimaksu saattaa olla hieman halvempi, mutta itse lääkärikäynneistä ym. maksut ovat halvemmat. Yleensähän siis jokaisesta lääkärikäynnistä maksetaan kuitenkin joku tietty omavastuuosuus. PPO:ssa vapautesi on suurempi, hinta saattaa olla vähän halvempi, mutta omavastuuosuudet sitten isompia. Tätä sitten punnittiin puolin ja toisin, mutta lopulta päätimme kokeilla HMO-tyyppistä vakuutusta. Mulla kun kuitenkin todettiin kesällä syövän esiaste ja se vaatii säännöllisiä tarkastuksia ja mahdollista hoitoa tiiviisti seuraavat vuodet, niin oletettavasti se tulee omalta kohdalta halvemmaksi. Ja vakuutuksen voi kuitenkin vaihtaa vuosittain, jos se ei tunnukaan hyvältä. Normivakuutuksen lisäksi päätettiin ottaa sitten vielä meillä nytkin ollut hammaslääkäriosuus ja niiden lisäksi silmä-osuus. Silmälääkäriinhän pääsee ihan normivakuutuksella, mutta tolla erillisellä silmiin liittyvällä osuudella saa huomattavat edut silmälaseista ja jopa piilolinsseistä ja tulee tuota kautta siten huomattavasti halvemmaksi, kun itse vakuutus ei ollut koko perheen osalta kuin muutaman taalan kuukaudessa.
Kaikkinensa prosessiin meni aivan tolkuttomasti aikaa ja lopulta se päättyi ainakin tällä hetkellä onnellisesti, sillä nykyinen vakuutus on halvempi ja kattavampi kuin edelliset, eikä tarvitse miettiä, että mitä se kattaa ja mitä ei. Monessa paikassa on annettu neuvo, ettei kannata hyväksyä työpaikkaa, ellei tarjota kunnollisia työsuhde-etuja. No, itse olen vähän eri mieltä. Ainakin meidän tapauksessa. Jos ei ole mikään lähtetetty työntekijä tai jollain erityisemmällä viisumilla täällä hommissa, eli jos siis on green card, niin alkuun työmarkkinoilla on helpompi ulkomaalaisen saada näitä kontraktori-hommia. Silloin on vaan hoidettava itse myös ne pakolliset vakuutusten setvimiset. Ideaalitilannehan on saada työ, jossa kaikki edut on kohdillaan. Mutta ei täällä kaikilla paikallisilakaan niin ole. Itse asiassa maanlaajuisesti täällä on todella paljon sellaisia, joilla ei sairausvakuutusta ole ollenkaan. Tällä hetkellä tätä pakkaa siis sekoittaa tuo uudistus ja sen takia tämä meidänkin prosessi meni tällaiseksi säätämiseksi. Ekan vakuutuksen hankkiminen kun ei ollut ollenkaan niin vaikeaa kuin tämä syksyinen prosessi. Mutta onpahan sekin nyt käyty läpi ja jotain opittu tästäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti