Baseball

Suunnitelmissa on ollut jo vaikka kuinka pitkään mennä katsomaan paikallista baseballia. On vaan jäänyt ja jäänyt roikkumaan, ettei ole saanut vaan varattua lippuja ja mentyä. Varsinkin kun itsellä ei ole mitään intohimoista suhdetta lajiin, hyvä kun säännöt on suunnilleen selvät. On sitten ollut aina jotain muuta tekemistä tai parempikin kohde rahoille. Näin kun San Francisco Giantsin kausi ei ole mennyt ihan putkeen tänä vuonna ja kausi heidän osaltaan päättyi viime sunnuntaina, ei viimeisimmät pelit enää kauhaeasti vissiin fanejakaan innostaneet. Päätin kurkata vielä ScoreBigin tarjonnan ja ostin sieltä liput suhteellisen halvalla, alle puoleen hintaan, eli 3 lippua yhteensä $50. Paikat oli taas jossain suhteellisen surkeilla yläkatsomon paikoilla, siksi lähtöhintakin lipuille on verrattain alhainen. Toisaalta, kun pääsimme paikalle, olimme itse sitä mieltä, että paikat oli oikeinkin hyvät paikat. Ensinnäkin pelikentän ja maisemat näki sieltä hyvin ja toisekseen paikat oli katoksessa eli varjossa, joten ei tarvinnut istua kolmea tuntia suorassa auringonpaahteessa.

Peli San Diego Padresia vastaan päättyi Giantsin tappioon 9-3, eikä peli ehkä pelillisesti ollut ihan mikään huippupeli. Tai no, mitäs minä lajista mitään tiedän. Alkuun tuli jotain pisteitäkin, sitten Padres teki 4 pistettä yhdellä sisävuorollaan. Sitten olikin varmaan 3 vai 4 sisävuoroa kummallakin ilman yhtään mitään. Käytännössä siis puolen vaihto, kenttäpelaajien kopittelua (lämmittelyä?), sitten pari väärää syöttöä, kolme hutilyöntiä tai huonoa lyöntiä ja kolme paloa ja sama taas uudestaan toisella joukkueella. Ei mitään kauhean innostavaa katsottavaa. Tuntui siltä, että lyönnit meni joko katsomoon, sivulaittomaksi tai niistä saatiin koppi. Joku pääsi joskus lyönnillään etenemään yhden pesävälin. Käytännössä vain katsomoon menevät pitkät lyönnit oli niitä, jolloin tuli home runeja tai mitään pisteitä. Jos ei siis pallo lentänyt sinne asti, ei kauheasti mitään oikein tapahtunutkaan. Mitä nyt joku täpärä palo, kun vastustaja ei ehtinyt ennen palloa pesälle. Kun sitten Padres täräytti viimeisellä vuorollaan 4 pistettä lisää, oli peli enemmän tai vähemmän siinä.

Pelin kokonaiskesto oli 3 tuntia ja suurin osa siitä oli kyllä odottelua. Eli vuoronvaihtojen välistä kopittelua, syötön odottelua, tulostaululta tulevia arvontatuloksia jne. Tuntuikin, että katsomossa tärkeintä oli syöminen (nachot, valkosipuliranskalaiset ja maapähkinät näytti olevan suosittuja vaihtoehtoja) ja oluen juominen. ;) Katsomon penkkien aluset oli ainakin aivan täynnä roskaa syömisen ja juomisen jäljiltä

Ehkä sitä voi joskus mennä katsomaan jotain vähän parempaa peliä (parempi vastustaja, kauden alussa tai puolivälissä, kun sarjataulukon lopputulos ei ole vielä selvä). Mutta ihan kauhean suuri innostus ja palo lajiin ei ainakaan tällä kertaa syttynyt.

AT&T park, takana Bay Bridge ja Treasure Island

Näkymä San Franciscon lahdelle meidän paikoilta

Pelikenttä