Mulla on (tai oikeastaan oli, koska poistin ne toistaiseksi) jo jonkun aikaa ollut mun CV parissa työpaikkaportaalissa, jos eteen tulisi jotain sopivaa työtä. Ja niitä erilaisia työpaikkaportaaleja ja työnhakusivuja ja -firmojahan täällä riittää, ja jokaiseen piti tietty ladata ja sitten korjata (kun se systeemi siirsi tiedot väärin) tai päivittää tiedot erikseen. Alkusyksystä siis alkoi näyttää siltä, että mun duuni siirtyy muualle ja piti alkaa katsella vähän enemmän noita työnhakujuttuja.
Työnhaku täällä on melkoisen kokopäivätyötä ja töiden ohella melko haasteellista tehdä. Riippuen toki paikasta ja osaamisesta, joku huippuduuni tekevä voidaan tulla suunnilleen hakemaan kotoa, mutta yleisesti pitää olla ite aktiivinen ja eri haettuun tehtävään pitää aina olla vähän erilainen CV. Yksi ystäväni haki töitä ihan kokopäiväisesti muutaman viikon ja kirjoitti varmaan toistakymmentä versiota CV:stään ennen kuin löysi unelmaduuninsa.
Toisaalta täällä on myös paljon rekrytoijia, jotka kyllä ottavat sitten yhteyttä kun löytävät sun tiedot noista työnhakuportaaleista tai LinkedInistä tai muualta. Ja jotta ne löytäisi sut paremmin, on siinä CV:ssä tietty hyvä olla tiettyjä alaan liittyviä avainsanoja, joita ne etsivät. Silti tuntuu, että välillä ne rekrytoijat lähettää vaan saman viestin kymmenille tai sadoille tyypeille, ja kontaktoi sua LinkedInissä ihan vaan huvikseen siltä varalta, jos joskus tarviivat sun kaltaista tyyppiä. Mullekin on viime kuukausien aikoina tullut kymmeniä meilejä ja soittoja paikoista, joihin mulla ei ole mitään pätevyyttä tai kokemusta tai mitä mä en missään tapauksessa pystyisi ottamaan vastaan. Mun profiileissa sanotaan ihan selvästi, että en ole halukas muuttamaan työn perässä tällä hetkellä, mutta niin on yhteyttä otettu niin Austinissa kuin New Yorkissakin olevista työtehtävistä. Yksi oli jopa Kanadassa. Ja tietty varmaan kaikkia täällä olevia suomalaisia on ilmeisesti kontaktoitu Madisonissa, Wisconsinissa olevista IT-alan ja suomen kieleen liittyvistä tehtävistä, jotka liittyvät Apotti-hankkeeseen. Ainakin puoliso on saanut sieltä pariinkin otteeseen jotain viestiä, mä kerran. Mutta samalla tavalla mulle on tullut viestejä rekrytoijilta työpaikoista, joissa ehdottomana vaatimuksena on arabian, espanjan tai japanin kielen taito. Eli ei ne taida ne rekrytoijat aina monta sekuntia sun profiiliin käyttää aikaa, kun jo päättävät kontaktoida sut. Mulla on ollut CV:ssä myös mun puhelinnumero ja siten aina välillä soi myös puhelin. Jossain vaiheessa opin jo siihen, että annan puhelun mennä suoraan vastaajaan ja palaan sitten tarvittaessa asiaan. Ja miksi näin? Siksi, että a) soittivat kesken mun työpäivän, enkä halua hoitaa näitä silloin, b) kyseltiin jälleen kiinnostusta esimerkiksi Android developerin hommiin Austiniin (ei osu mun tontille tuo osaaminen ollenkaan) tai c) rekrytoijalla oli niin vahva (intialais)aksentti, etten yksinkertaisesti saanut rätisevällä puhelinlinjalla mitään selvää, että mitä asia koski. Enpä sitten kyllä tosin aina saanut selvyyttä vastaajaan jätetystä viestistäkään, joten tiedä sitten, mitä unelmaduuneja siinä on mennyt ohi. ;)
Noihin työnhakusivustoihin voi laittaa päälle kaikenmaailman vahteja ja tilata päivittäisen sähköpostin omaan hakuun liittyvistä työpaikoista. Aina ne ei mene ihan kohdalleen, ja samalla hakusanalla voi tulla sitten niin sairaalan projektikoordinaattorin kuin ravintolatyöntekijän kuin Über-kuskinkin työpaikkoja samassa listauksessa.
Tää työnhaku on täällä vähän tällaista hektistä, tai sitten ei. Joskus joku rekrytoija soittaa, että tarvitsevat tyypin ihan heti ja tässä on vaatimukset, mitä etsitään, vastaa ASAP jos kiinnostaa. No, aikaa kuluu ja kyselet perään ja saat vastauksen, että käyvät edelleen läpi kandidaatteja. Lopulta tulee viesti, että tämä työpaikka sijoitetaankin johonkin ihan muualle, eli ei homma tästä nyt etenekään. Muutenkin täällä välillä tuntuu, että pitää täyttää 100 % vaatimuksista, sitten toisiin on laitettu niin älyttömät vaatimukset, että hyvä jos 20 % niistä ominaisuuksista pitää olla, että saa sen työpaikan. Aika paljon niitä rekrytoijan kontaktointeja tulee, mutta hyvin harva niistä oikeasti sitten etenee oikeasti mihinkään. Varsinkin, kun yhden rekrytoijan mukaan, mun CV on vähän niinkuin "all over the place" tarkoittaen, että olen Suomessa tehnyt töitä sekä kunnallisella/valtion puolella että yrityksissä ja täällä olen tehnyt melkoisen erilaista työtä kuin Suomessa, kun mun työtä vastaavaa työtä ei täällä ihan suoranaisesti ole.
Noh, joskus homma kuitenkin etenee pidemmälle ja homma on hoidettu joko hyvin tai huonosti. Mä olen pääsääntöisesti saanut yhteydenottoja kontraktori-tyyppisistä hommista, joissa siis tehdään työ jonkun toisen firman nimissä, mutta työ tehdään jossain toisessa firmassa. Ja mulle tollainen työ on ihan ok, koska mun työhistoria nyt on mitä on. Periaatteessa näissä kontraktorihommissa ei saa pitää työhaastattelua, mutta se voidaan kiertää esimerkiksi try out -päivällä tai meet and greet -tapaamisella, joka on kuin työhaastattelu, mutta eri nimellä. :D Tässä nyt kaksi hyvin erilaista esimerkkiä, miten rekrytoijat hoitivat hommansa.
Tapaus 1. Rekrytoija otti yhteyttä sähköpostilla yhdestä työpaikasta ja vastasin, että mua kiinnostaa kuulla siitä lisää. Hän sitten lupasi soittaa mulle klo 17. Klo 18.30 soi puhelin ja puhun hänen kanssaan hetken, ja hän on sitä mieltä, että mä olen liian kokenut siihen hommaan, mutta hänellä on toinen duuni tarjolla, johon voisin sopia ja jossa palkka on parempi. Vastaan, että kuulostaa hyvältä, mutta olen kyllä kiinnostunut myös tästä alkuperäisestä hommasta. Kuuluu viikko ja rekrytoija vastaa mulle, että tämän paikan manageri haluaa tavata mut ja järjestää haastattelun, ja lupaa lähettää mulle lisätietoja sähköpostilla. Sovitaan haastatteluaika (mitä sanaa eivät saisi käyttää) ja odotan niitä lisäohjeita, joiden avulla valmistautua haastatteluun. Niitä ei tule, mutta rekrytoija vahvistaa ajan ja paikan haastattelulle. Menen paikalle ja tajuan ensimmäisen minuutin jälkeen, että tämä ei ole se työpaikka, johon kuvittelin meneväni haastatteluun (rektytoija oli siis vastannut sähköpostiketjuun, jossa oli se alkuperäinen työpaikan titteli ja kuvaus ja laittanut siihen, että "tämän paikan manageri" haluaisi haastatella mua). Eipä se sitten ihan putkeen mene, koska en ole ollenkaan osannut valmistautua niihin toisiin, enemmän teknisiin, kysymyksiin etukäteen. Sinänsä outoa toimintaa rekrytoijalta, että he saavat myös aika reippaasti rahaa näistä työpaikkaan sijoitetuista kontraktoreista, että voivatkin lähettää haastatteluun näin puuttelisella informaatiolla.
Tapaus 2. Rekrytoija on ottanut muhun yhteyttä aiemmin tiettyyn paikkaan liittyen, mutta paikka ei ollut mulle sopiva, joten sanoin "ei kiitos", mutta sanoin kyllä etsiväni töitä, että voi palata jatkossa asiaan. Hän kyselikin tarkemmin, että mistä ja minkälaisia töitä etsin. Myöhemmin näin hänen etsivän ihmistä työhön, johon voisin sopia ja otin häneen itse yhteyttä. Sen jälkeen alkoikin tapahtua. Lähetin hänelle viestin tiistaina, hän pyysi heti lähettämään päivitetyn CV:ni ja jo keskiviikkona minulle soitti toinen firman työntekijä, joka sijoittaa ihmisiä kyseisen työnantajan tehtäviin. Sovittiin puhelinhaastattelu (meet and greet) rekrytoivan managerin kanssa seuraavalle viikolle ja tämä rekrytoija preppasi mua, että minkälaisia kysymyksiä tulee ja lupasi lähettää minulle listan preppausta varten pikaisesti. Sainkin viestin noin 10 minuutin päästä. Rekrytoija soitti minulle uudelleen perjantaina, että olenko ehtinyt lukea listan ja onko minulla jotain kysyttävää. Kerroin vilkaisseeni, mutta perehtyväni paremmin viikonlopun aikana, mutta pari pientä kysymystä minulla jo oli. Hän vastasi parhaansa mukaan ja lupasi palata asiaan seuraavalla viikolla. Hän soittikin tiistaina ennen haastattelua, vastasi erittäin perusteellisesti kysymyksiini, ja varmisti vielä, että minulle sen päivän haastatteluaika on ok. Lupasin soittaa hänelle heti haastattelun jälkeen ja näin teinkin. Hän kyseli, että oliko haastattelussa tullut yllätyksiä, eli kysymyksiä, joista ei heille oltu kerrottu ja miten oli mennyt. En itse ollut kovin luottavainen, koska puhelinlinja oli ollut vähän rätisevä ja olin joutunut pyytämään haastattelijaa toistamaan kysymyksensä jokusen kerran sen 30 minuutin aikana. Rekrytoijasta sai sellaisen kuvan, että hän oli todella kiinnostunut haastattelukokemuksestani ja minusta. Puolen tunnin päästä hän soitti minulle takaisin ja kertoi, että oli juuri saanut puhelun rekrytoivalta managerilta ja paikka on minun, jos vaan olen sen edelleen valmis ottamaan. Täällä kun monesti ihmiset peruvat tarjouksen saatuaan, kun saavat jotain paremman tarjouksen, niin vielä varmisti, että jos paperitöitä lähdetään nyt tekemään, niin otan paikan vastaan. Niitä papereitahan saa täyttää ihan työkseen ennen kuin kaikki on tehty, eli hirveä homma sekä rekrytoijan että työntekijän näkökulmasta, varsinkin jos se menee ihan hukkaan.
Noista paperien täyttämisistä voisinkin joskus kirjoittaa ihan oman postauksensa. Ja ai niin, vanhasta työpaikastani kertoivat pari päivää tuon haastattelun jälkeen, että huhuista poiketen työt eivät siirry mihinkään ja mulle on edelleen töitä tarjolla. Että sellainen ajoitus. Asioita punnittuani päätin kuitenkin vaihtaa työpaikkaa ja saada uusia kokemuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti