Tämä esivaalien ja vaalikokousten aika on tänä vuonna varsin jännäkin. Vielä puoli vuotta sitten oltiin vahvasti sitä mieltä, että Bernie Sandersilla on 'electability issue', eli että tässä maassa ei sosialisti (tosin vastapuoli mielellään puhuu kommunistista) tule valituksi sanan negatiivisen kaiun jne. vuoksi. Olen myös nähnyt artikkeleita, joissa on sanottu, että suurin osa amerikkalaisista ei vaan ole valmiita äänestämään omien etujensa mukaisesti, eli äänestää halvemman terveydenhuollon, koulutuksen ja paremman sosiaaliturvan puolesta (koska siis se kamala sosialismi, jota on ympäri Eurooppaa). Siksi siis ennen esivaaleja ja vaalikokouksia oltiin täysin varmoja, että Hillary pyyhkii ehdokkuuden taskuunsa aivan heittämällä. Ehkä hänestä ehdokas tuleekin, mutta kovempi taisto tästä tulee kuin kukaan viime vuonna vielä ajatteli. Täälläkin on alkanut näkyä jo "I am ready for Hillary" -puskuritarrojen lisäksi yhä enenevässä määrin Bernie-tarroja. Kaliforniahan tunnetusti vaaleissa menee lähes aina demokraateille, joten demokraattien tarrojakin näkee enemmän.
Republikaanisen puolella vielä viime syksynä kuviteltiin Bushin dynastian jatkuvan, mutta ilmeisesti väki alkaa olla vähän kyllästynyt näihin presidenttidynastioihin, eli Bushin ja Clintonin perheisiin. Kyllä tässä on ihmetyksellä seurattu Trumpin suosiota, joka ei näköjään olekaan ihan pelkkä kupla. Jotkut ovat varmoja, että kyseinen herra on sekoittamassa vastustajan pakkaa Clintonien pyynnöstä, jotkut taas selittävät Trumpin ja toisella puolella Sandersin menestystä sillä, että miehet sanovat juuri mitä ajattelevat ja ovat siten hyvin erilaisia kuin ammattipoliitikot. Toiset taas ovat varmoja, että aiemmin tullut laki, joka ei rajoita yritysten ja ihmisten vaalirahoitusta oikeastaan ollenkaan, on saanut nyt tuen menemään näille kahdelle herroille eri puolueissa, koska Sanders ei haali isoja tukia isoilta yrityksiltä ja Trump taas maksaa omasta pussistaan, eli ehdokkaat eivät ole kiitollisuuden velassa sotateollisuudelle, energiateollisuudelle tai millekään muullekaan isolle lobbarille. Toisaalta Trump puhuttelee juurikin niitä amerikkalaisia, jotka kaipaavat takaisin hyviä vanhoja aikoja, kun työpaikat pysyivät vielä maassa, eikä niitä ulkoistettu Meksikoon tai Kiinaan (vrt. perussuomalaiset Suomessa). Toisaalta republikaaneilla on alkuun ollut niin monta ehdokastakin, että äänet ovat jakautuneet suhteellisen hajalleen, ja siksi sekä Trump ja teekutsuliikkeen Cruz ovat nousseet niin vahvasti esille. Käytiin tossa pienellä lomareissulla
ja katsottiin republikaanien väittelyä televisiosta (meillä kun ei itsellä enää ole kohta kahteen vuoteen ollut tv-kanavapakettia). Kyllä täytyy sanoa, että näin suomalaisesta näkökulmasta nämä kyseisen puolueen argumentit kuulostaa välillä vähän erikoisilta, sotaa ja kidutusta vaan lisää, Obamacare-sairausvakuutussysteemi nurin ja palautetaan paremmin toimeentulevien asema ennalleen. Keskiluokkalainen täällä on kärsinyt jo vuosia, kun terveydenhuollon ja koulutuksen kustannukset vaan nousevat ja asumiskustannuksetkin täällä Kaliforniassa alkavat olla kipukynnyksen tuolla puolen. Mutta onhan näitä väittelyitä ja uutisia ihan mielenkiintoista seurata, varsinkin nyt kun tolkuton kurakampanja ei ole vielä alkanut. Sen aika lienee sitten, kun puolueiden ehdokkaat on selvillä.
Tämä esivaaliaikahan on melko mielenkiintoista, kun eri osavaltioissa on erilaiset systeemit, joissain on puolueiden esivaaleja ja joissain pidetään vaalikokoukset. Näistä vaalikokouksista ainakin joissain on käytäntö, että ihmiset tulevat fyysisesti paikalle ja paikan päällä voi vielä yrittää saada valitsijoita puolelleen. Demokraateilla ei ainakaan ensimmäisestä vaalikokouksesta saa edes tietää äänestäjien lukumäärää, vaan suhdeluvun. Todella hankala yrittää saada käsitystä äänestäneiden määrästä. Tai siitä, että tuleeko valitsijamiehet sitten äänten perusteella vai koko osavaltion demokraattien valitsijamiehet menevät sitten osavaltion voittaneelle kandidaatile. Enpä ole jaksanut perehtyä tähän vielä enempää. Ainakin Clintonin kampanjassa ollaan jo vahvasti uskomassa voittoon nyt kuin pari viikkoa sitten.
Täällähän rekisteröidytään äänestäjäksi, paitsi että Oregon on tekemässä lain, että kaikki täysi-ikäiset olisivat myös suoraan rekisteröityneitä äänestäjiä. Rekisteröitymisen voi tehdä esim. ajokorttia DMV:ltä hakiessa. Samalla voi ilmoittaa olevansa joko demokraatti, republikaani tai itsenäinen äänestäjä. Jossain osavaltioissa vain jomman kumman puolueen kannattajiksi ilmoittautuneet voivat äänestää esivaaleissa, joissain taas myös itsenäiset voivat päättää kumman puolueen esivaaleissa äänestävät. Eri käytäntöjä on monia, mutta niin on toki osavaltioitakin.
Että onhan tämä hyvin erikoista aikaa, valituksi voi lopulta tulla maan ensimmäinen naispresidentti, ensimmäinen sosialisti ja juutalainen, ensimmäinen kuubalaistaustainen tai latinotaustainen presidentti tai sitten rääväsuinen miljonääri. Tai sitten joku ihan muu, itsenäisestä ehdokkaastakin on ollut huhuja. Joidenkin mielestä tarjolla ei ole kuin huonoja ehdokkaita, mutta mielipiteensä kullakin. Tylsää näiden kisojen seuraamisesta ei ainakaan tule, se on varmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti