Kaikki New Orleans -oppaat jne. sanoo, että vierailu suolla ja ns. alligaattorisuolla on tällä alueella ihan must, vaikka sellainen suoajelu onkin muka tosi turistimaista. Vähän asiaa selvittelimme ja totesimme, että helmikuu ei ole mikään paras alligaattorien tai kilpikonnien bongausaika, sillä ne ovat eksotermisiä, eli ne eivät itse tuota ruumiinlämpöään vaan ruumiinlämpö riippuu ympäröivästä lämpötilasta. Siksi nyt kun ilma ja vesi ovat vielä melkoisen kylmiä, ne eivät kauheasti liiku ja saalista. Toisekseen kylmällä alligaatorit eivät saalista ollenkaan, koska ne eivät silloin pysty sulattamaan ruokaansa, vaan kuolevat, jos jotain hotkivatkin. Ne siis ovat 3-4 kuukautta syömättä talvella kokonaan. Pisimmillään kuulemma jopa kaksikin vuotta. Emme siis olleet kovin toiveikkaita alligaattorien näkemisen suhteen, joten valitsimme hotelliamme lähinnä olevan, melko edullisen paikan, eli Cajun Pride Swam Tours -firman. Ja kyllä oli hinta-laatu-suhde kohdallaan! Opas oli aivan huippu, kertoili meille soiden elämästä, alligaattoreista, paikan historiasta, cajun-perinteestä ja musiikista ja vaikka mistä. Vähän harmittavasti aamu oli kylmä ja suolle laskeutui reissun aikana sumu, mutta toisaalta se teki reissusta oikeastaan vieläkin paremman.
Kuvat kertokoon taas enemmän itse:
 |
| Tällaisella veneellä sitä lähdettiin ajelemaan. / So the next day we headed to a swap. Since February is not the best time to go looking for alligators, since they are exothermic and do not move a lot when it is too cold, we just picked a 1,5 hour tour that were on the cheaper side of tours (Cajun Pride Swam Tours). But it was amazing! Our boat captain / tour guide Nolan was just awesome. He was telling us all kind of stuff about the history, animals, alligators, Cajun culture and music and all. Just the stories would have been worth the price. Really. |
 |
| Ensimmäinen reissun alligaattori, todellakin vain lojui vedessä, koska vesi oli niin kylmää. Silmät vaan välillä liikkuivat. / This is the first gator that we saw. Not moving much. |
 |
| Aurinkoisella ja kesällä tämä olisi varmaan upea paikka. Tosin varmaan tuskaisen kuuma. Nyt kasvit eivät vielä vihertäneet, mutta paikkana silti todella upea. / This must be an amazingly beautiful space during spring and summer, when everything is green. And hot, it is terribly hot in the summer, too. But it was amazingly beautiful on it´s own way in February, too. |
 |
| Kuvittele täydellinen hiljaisuus ja tyyneys. Ja sitten linnut lentämässä rauhallisesti ohitsesi. Sellaista se oli. Ihmiset kuulemma aina sanovat, että suolla haisee kamalalta ja hyttysiä on kauheasti. Väärin. Täällä ei haissut yhtään miltään. Puhtaampaa "tuoksua" en ole ikinä missään kokenut. Ja koska tämä suoalueen vesi on itse asiassa vuorovettä ja hyttyset tykkäävät paikkallaan pysyvästä vedestä, niin hyttysiä ei todellakaan ollut. Yhtään. / Imagine peace, quiet, serenity. That was what it was. And occasionally a bird flying by slowly. People say that swamps are dirty, smelly and full of mosquitos. Totally wrong. Totally. I have never ever smelt any place that just does not smell anything. Just pure nothing. And since the swamp has tides and mosquitos love still waters, no mosquitos either. Perfect! |
 |
| Tarinan mukaan tällä paikalla oli aikoinaan maata, mutta voodopapitar Julie White ennusti tuhoja ja hänen kuultiin laulavan, että "kun kuolen, vien kaikki mukanani". Kun hän kuoli v. 1915 ja häntä oltiin hautaamassa, iski hurrikaani ja tuhosi maan ja tappoi satoja ihmisiä. Ihan varma en nyt ole, että ovatko tässä kyläläisten hautoja vai miten se meni. / So there was a voodoo priestess that predicted destructions. They heard her singing "One day I´m gonna die and I am taking all with you." She died in 1915 and when they were burying her a hurricane came and swiped the whole town and killed hundreds of people. I am not sure whose graves these are, but you can read more from here. (No, I did not watch the videos myself..) |
 |
| Lisää suota, hiljaisuutta ja lintu. / More swamp and peace and quiet. |
 |
| Vanha metsästäjien maja. Alligaattoreita on metsästetty niiden nahan vuoksi ja ne olivat jossain vaiheessa jo lähes uhanalainen laji. Tällä hetkellä suojelun ja rajoitusten vuoksi ne elävät ja voivat hyvin. Alligaattoreita on Floridassa ja Louisianassa noin 2 miljoonaa ja ne ovat palaamassa myös vanhoille asuinalueilleen, kuten Mississippiin ja muualle pohjoisemmaksi. / This is an old hunter´s cabin. The alligators were an endangered species at some point because they were overly hunted for their skin. Now there is about 2 million gators in Florida and Louisiana and they are doing well. They are even coming back to their old habitats in Mississippi etc. norther up. |
 |
| Pesukarhuja. Nämä ovat kanssa melkoinen riesa asuinalueilla, kaivelevat roskiksia jne. Mutta itse en ollut niitä aiemmin luonnossa tai elävänä nähnyt. Ja onhan ne siis aika söpöjä, vaikka melkoisia tihulaisia ovatkin. / Raccoons. I know that they are a nuisance and all in the neighbourhoods. Still I had never seen them alive in the nature. And I know, nuisance and all, but they are darn cute still. |
 |
| Jokainen matkustaja sai pidellä tätä 18-kuukautista alligaattoria kädessään niin halutessaan. Tässä kummallisesti rajatussa kuvassa perheen teini, jolta ei ole lupaa jaella missään koskaan hänen kuviaan. Ja yllättävää kyllä siis tuo alligaattorin nahka on sellaista erittäin pehmeää ainakin vatsapuolelta (josta siis mm. tehdään laukkuja jne. juuri sen pehmeyden vuoksi). Mutta ei tuo selkäkään ollut sellaista kovaa kilpikonnakilpeä. Suu on ihmisten sylissä oloajan sidottu kiinni, sillä voimaa näissäkin leuoissa on silleen "puren sulta sormen poikki" -tyyliin. / Ok. So this photo is weirdly cropped. There is a reason, the teen does not let me share his picture. So everyone that wanted got to hold this 18 month old gator. The skin is surprisingly soft. The skin in the stomach is really soft (hence they make shoes and handbags out of that skin), but even on top, it is not turtle like hard shell, but kind of soft, but firm skin. Whatever you think about this and that the mouth is tied, but this one has enough power to bite your finger off. And holding it gave us a totally new respect for this animal. |
 |
| Pesukarhuja. Eikö olekin söpöjä? / I know, I know. Nuisance. But aren´t they just adorably cute? |
 |
| Ja yksi vähän isompi yksilö. / And finally one bigger one. |
 |
| Hurrikaanievakuointireitti. / Hopefully not needed in the near future. This area has already suffered enough. |
 |
| Suolla näkee näitä "sypressinpolvia" ihan joka paikassa. Jos nyt käsitin oikein, niin puu leviää näiden tynkien, joita polviksi kutsutaan, avulla. / You can see these cypress knees everywhere in the swamp. If I understood correctly this is the way the tree spreads. This and the next photos are from the Jean Latiffe National Historical Park and Preserve. |
 |
| Suomenkielinen nimi näille on ilmeisesti pikkupalmetto ja näitä pieniä pyöreitä palmunlehtiä oli myös ihan joka paikassa. / These palmettos were everywhere. |
 |
| Bayou eli seisova vesi tai suvantovesi. / Bayou."Sleeping water". |
 |
| Nutrioita. Tämä vieraslaji on alunperin Etelä-Amerikasta, mutta sitä on tuotu tänne turkistarhoille, joista se tietty on päässyt karkaamaan. Nämä nutriat lisääntyvät ilmeisesti vielä kanejakin tehokkaammin ja voivat saada jopa 20 poikasta kerralla. Louisianan sheriffillä on kuulemma ihan poliiseja palkattuna näiden tappojoukoiksi, meidän oppaan mukaan tilanne on tällä hetkellä: Sheriffi 2 000 000 - Nutria 0. Tosin onpahan alligaattoreille jotain syötävää sitten. / Nutrias. They are originally not found here, but in South America. They were brought here for their fur on the farms. Of course some of them escaped and now they are breeding like rabbits. Or worse. Nutria can have 20 babies at one time and the sheriff´s men are ordered to kill these. At least there is some food for the gators too now. |
 |
| Tähän loppuu tämä n. 3 km pitkä polku. Paikkaan, missä kaksi vettä yhdistyy yhdeksi. Ja missä on taas... / This is where the trail ends. It is about a 3 km walk from the Information center. Where the two waters meet. And where there is... |
 |
| ... alligaattoreita. / ... gators. |
 |
| Ja sama alligaattori ilman zoomia. Ja polun ja tämän suon välissä ei siis ole minkäänlaista aitaa.. Toki vähän lohdutti kun tiesi, etteivät alligaattorit tähän vuodenaikaan syö ja saalista, mutta silti. Kun näin kyseisen yksilön liikahtavan, niin ainakin itselle tuli kiire lähteä polkua takaisin päin. Vaikka kuulemma eivät Louisianassa ole koskaan hyökänneet ihmisen kimppuun. Floridassa kuulemma ovat saalistaneet joitain lapsia, mutta alueilla, joissa ihmiset syöttävät alligaattoreita. Ja siten alligaattorit ovat sekoittaneet lapsen koon normaaliin saaliiseensa. Yök, silti. Eräs paikallinen mies arvioi tämän olevan n. 3-metrinen naaras. Ja opittiin siis myös, että alligaattorin sukupuoli määräytyy hautomisvaiheen munan lämpötilasta. Suurimmasta osasta poikasista tulee naaraita. Suhde kait oli jotain yksi uros 15:tä naarasta kohti. Se oli meidän oppaan mielestä oikein sopiva suhde noin niinkuin yleensäkin elämässä. ;) / And this is the same gator without the zoom. And no, between the gator (and the swamp) and the trail and us there is no fence. None. Zero. Nada. At least we knew that they are not eating or hunting at this time of the year anyways. But when I saw it move towards us even a tiny bit, I wanted to get moving again. You can probably understand if you watched the movie Alligator when you were a preteen.. Even though there is no incidents recorded in Louisiana that a gator would have attacked a human. Some childen in Florida though, but always in areas where people feed the gators and then they mistakenly think that the child is their prey. Eww. One local guy said that this is probably a 9 to 10 feet long female. Btw the sex of the gator is determined by the temperature of the eggs or something. So most of the gators turn out to be females. The ratio is about 1 male : 15 females. Our tour guide though that it is a good ratio for males in life anyways.. Oh, well. ;) |
Kokonaiskävelymatkaksi tuli reilut 7 kilometriä ja kesällä tällainen urheilu olisi varmasti ollut hieman haastavaa, sillä kosteus ja kuumuus ovat jotain ihan muuta kuin näin helmikuussa. Oltiin niin tyytyväisiä, että nämä paikat koluttiin, että ei kun syömään ja kohti uusia seikkailuita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti