Alueen suomalaisten FB-ryhmässä oli alkuvuonna puhetta kadonneen Green Card -kortin uusimisesta ja siitä miten kallis ja hankala prosessi se on. Siinä samalla oli sitten juttua siitä, että pitävätkö ihmiset korttia ylipäätään mukanaan. Kortin ohjeissa kun sanotaan, että sitä pitäisi pitää aina mukana. Nettiä selatessa sitten löytyy kaikenlaista mielipidettä tästä, että pitääkö vaiko eikö. Samalla sitten tuli katsottua, että mitä sen kortin uusiminen maksaisi, jos se hukkuisi. Siinä selaillessa kävi kuitenkin ilmi, että Green Card on uusittava, kun täyttää 14 vuotta. No, meidän saamissa ohjeissa ei tietenkään missään oltu kerrottu sellaisesta mitään ja meidän teini oli ylittänyt tuon maagisen rajan n. 12 kk aiemmin. Tarkemmin selvitellessä kävi ilmi, että tämä uusinta pitää tehdä siksi, että alle 14-vuotiailta ei prosessin aikana missään vaiheessa oteta sormenjälkiä ja 14-vuotiaalta ne ilmeisesti sitten saa ottaa ja rekisteröidä hallituksen järjestelmiin, joten korttikin on uusittava. Ja tämä uusiminen on tehtävä kuukauden sisällä syntymäpäivästä. Mitä me siis ei oltu luonnollisestikaan tehty, kun ei tiedetty asiasta mitään.
No eipä siinä mitään. Vähän lisää selvittelyä ja kävi ilmi, että kun anomuksen tekee sen kuukauden määräajan kuluessa, niin se uusiminen maksaa n. 80 dollaria. Mutta eipä hätää, sen saa uusittua myöhemminkin, hintaa vaan tulee 4,5-kertaisesti enemmän. Jippii. Tai sitten ei. Kuuliaisina oleskelulupalaisina sitten täytimme lomakkeen netissä ja maksettiin se suhteellinen suolainen maksu. Suhteellisen pikaisesti sitten tuli kotiin kutsu otattamaan ne sormenjäljet ja valokuvat. Kutsu on sitten sellainen, että kun kirje tulee ja siinä on se varattu aika, niin sitä ei sitten muutella. Pitää olla vähintään pää kainalossa, että aikaa voisi muuttaa. Eli oli otettava töistä ja koulusta vapaata ja vietävä teini antamaan ne sormenjälkensä.
Sittenhän sen prosessi vasta alkoi kestää, kestää ja kestää. Siinä välissä jo muutettiin toiseen osoitteeseenkin ja päivitettiin sinne verkkojärjestelmään uusi osoitekin. Prosessissa vaan edelleen kesti ja kesti ja olin jo vähän huolissani, että jos ovatkin lähettäneet sen sinne vanhaan osoitteeseen ja posti ei käännä sitä meille. Sieltä verkkojärjestelmästä onneksi pystyi seuraamaan uusinnan etenemistä ja aina se oli vaan kesken ("processing"). Alkusyksystä status vaihtui "lisätietoja tarvitaan" ja oltiin jo vähän ihmeissämme, että ollaan täytetty kaikki ja siellä toimistollakin käyty, että miten niin lisätietoja tarvitaan. Viikko siitä tuli kirje, jossa kysyttiin, että miksi me oltiin ruksittu siihen lomakkeeseen väärä kohta. Ohjeet kun sanoivat, että jos hakemus on lähetetty kuukausi syntymäpäivän jälkeen, pitää valita tietty kohta ja jos se lähetetään myöhemmin, niin sitten pitää valita joku toinen kohta. Oltiin sitten noudatettu niitä ohjeita, mutta heidän mielestään meidän olisikin pitänyt valita se toinen rasti. Siinä sitten piti lähettää selityskirje, että miksi on valittu lomakkeelta "väärä" rasti. Siinä alkoi jo itelläkin vähän usko loppua tähän byrokratiaan. Ilmeisesti heille selitys kelpasi, koska prosessi nytkähti eteenpäin ja parisen viikko sitten tipahti teinin uusi Green Card postiluukusta.
Kukaan mukaan, joiden kanssa olen puhunut, ei ole tiennyt tästä 14-vuotiaiden uusimisjutusta mitään. Siinä alkuperäisessä kortissa kun selvästi sanotaan, että se on voimassa vuoteen 2022 asti, eikä siihen 14-vuotispäivään asti. Pidempään täällä olleet kutsuvatkin tätä hienoa informaation puutetta yhdellä termillä: rahastusautomaatti. Pakkohan se on liittovaltionkin jostain rahansa repiä.. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti