Vancouver: Gastown & Vancouver Lookout

No niin, vihdoin olen käynyt kesälomareissun kuvat läpi, joten jokohan saisi aikaiseksi näistä blogattuakin. Reissu alkoi lennolla San Jose - Seattle, josta vuokrattiin auto, ja ei kun sitten huristelemaan kohti Kanadaa. Jos aikoo vuokra-autolla ylittää USA:n ja Kanadan rajan, niin siitä pitää vaan kertoa autoa vuokratessa ja antavat vuokraamosta sellaisen erillisen paperin/kortin, jossa kerrotaan auton vakuutustiedot. Olimme aamupäivästä liikkeellä ja valtioiden rajalla puolen päivän paikkeilla, joten rajalla ei ollut kauheasti ruuhkaa. Odotteluun meni vain 20 minuuttia. Tullimies halusi katsoa passin, Green cardin ja kyseli, että missä asutaan ja mihin ollaan menossa ja miksi, ja se oli sillä selvä. Nokka kohti Vancouveria vaan.

Finally I have gone through all the vacation pictures from August (!!). So there is a chance that I will finally write the blog posts, too. We started our vacation with a San Jose - Seattle flight early in the morning on a Saturday. Then we picked our rental car with the extra insurance card that you need when driving to Canada. We were on the border right after noon, so it was not very busy, we had to wait only about 20 minutes. After a couple of questions and showing the necessary IDs, we were in Canada. First time ever for all of us. And so we headed to Vancouver. 

Suunnattiin sitten kohti Vancouverin keskustaa, tarkemmin siis vanhaan Gastown-kaupunginosaan ja siihen liepeille. Alue on tosi viehättävä ja historiallinen, paljon vanhaa, mutta myös uutta. Rakennukset ovat vanhoja, mutta alueella on hurjan paljon trendikkäitä ruokapaikkoja ja pieniä putiikkeja. Myös kukka-asetelmia ja puita on joka puolella. Kaikki turistit kuvaavat ilmeisesti aina tämän höyryllä toimivan kellon, joten pitihän siihen sitten itsekin pysähtyä. 

When arriving to Vancouver we headed to the city and to Gastown district to be precise. That area is really pretty, historic area, that has a lot of old buildings, but new life in them. Cafes, restaurants, small boutiques etc. It is also really park like, with a lot of flower arrangements and trees. Fist stop was - very touristy of us - the old steam clock.

Pikaisen ruokatauon jälkeen suunnattiin Gastownin rajoille ja Vancouver Lookout -torniin. Jos ei aiemmista postauksistani ole vielä riittävän hyvin käynyt ilmi, niin en ole mikään korkeiden paikkojen, varsinkaan ihmisten rakentamien korkeiden paikkojen, ystävä. Tuonne torniin menevä hissi menee sitä tornin ulkoreunaa pitkin ja siinä on lasi-ikkunat, eli näet koko ajan maisemat, kun nouset ylös. Varmaan tosi kiva, jos tykkää sellaisesta... Taputin itseäni kyllä selkään, kun suoriudun ylös asti ilman mitään paniikkikohtausta. 

So next we headed to the Vancouver Lookout. The tower is a really good way to see the city and how different it is from area to area. I am not a big fan of hights, especially man made hights. I was really proud of myself, that I did not totally freak out, when I realised that the elevator is on the outer surface with glass walls / windows, so you can watch the scenery the whole time that it goes up. And it does not go super fast...

Mutta kaupunki kyllä näkyi tornista tosi hyvin. Osuimme paikalle vielä opastetun kierroksen aikaan, joka oli todella hyvä ja informatiivinen. Opas kertoi eri alueista ja niiden historiasta. Vancouverissahan järjestettiin talviolympialaiset 2010, ja olympialaisten avajaiset pidettiin näistä tornissa otetuissa kuvista tuossa kolmannessa kuvassa näkyvällä stadionilla. Kaupungissa on panostettu myös todella paljon kestävään ja ekologiseen kehitykseen, ja neljännessä tornista otetussa kuvassa näkyvä nurmikkoalue on itse asiassa olympialaisten toimittajien rakennuksen katto. Nurmikko tuo vihreyttä kaupunkiin, mutta toimi myös jotenkin muistaakseni eristeenä rakennukselle, joka oli muutenkin mahdollisimman ekologinen.

But the elevator ride was totally worth it. You can get a really good look over the town and the different areas. There was also a free guided tour starting just after our arrival. I can so recommend that, you get to learn so much about the city and the mountains around it during those 40 minutes. Vancouver was the place for winter olympics in the 2010. And you see tiny climpses of places that are olympic. Like the stadium where they held the opening and closing ceremonies (3. picture down) and the ecologic building (the green roof on the 4. picture down), that was the home for all the sports journalists reporting the olympics. The green grass is to make the city greener, but if I remember correctly, also to preserve heat inside the building.

Ja sitten takaisin Gastowniin ja viehättävien rakennusten ja kukkaloiston keskelle. "Gassy" Jack -patsas kuvaa merimies Jack "Gassy" Deightonia, joka avasi aikoinaan ensimmäisen saluunan alueelle.

Back to the Gastown we went, beautiful buildings and every color flowers. And the statue of Jack "Gassy" Deighton, who was the seaman that opened the first saloon in this district.

Ja kylteistä huomasi, että enää ei olla missään Yhdysvalloissa. London Drugs on paikallinen kauppaketju, joka keskittyy lähinnä lääkkeiden, kosmetiikan ja elektroniikan myyntiin. On siinä kanssa kauppaketjulle nimi keksitty. Toinen, mistä tiesi heti, ettei olla enää USA:ssa oli tupakkakaupat, jotka mainosti kuubalaisia sikareita. Tänne USA:han niitä kun ei saa tuoda. Kaupasta olisi saanut näköjään myös ehtaa, ruotsalaista nuuskaa. Joka paikkaan nekin kanssa kerkiää. 

People were mostly speaking English and there were a bunch of American restaurant and market chains, but there were some things that told you that we are not in the US anymore. "London Drugs" - whoever invented that name to a pharmacy/cosmetics/household/electronic store chain? I did not go in and ask, if they actually have drugs, but still found the name funny. And a tobacco store was selling cuban cigars, definitely something that you couldn´t get here. And you know those Swedish that sell their stuff everywhere, like "Real Swedish Snus". Jealous of the Swedish exports - naah, I just wish I had invented Ikea and Marabou chocolate. ;)

Vancouver vaikutti tosi kivalta kaupungilta, mutta ainakin tuossa Gastownin alueella ja sen laitamilla oli kyllä aivan järjetön määrä kodittomia. Eivät mitenkään uhkaile ihmisiä, mutta rahaa saattavat pyytää ja yksi esimerkiksi availi parkkihallin ovea sinne meneville ihmisille, joten pakkohan siinä on oikeastaan ainakin jotain hiluja antaa. Gastownin rajalla tosiaan oli kokonaisen korttelin matkalla jalkakäytävälle majoittuneita, todennäköisemmin pilvessä olevaa väkeä, joten ei siinä kauhean pitkäksi aikaa halunnut jäädä sitä osaa kaupunkia ihmettelemään. Vaan suunnistettiin sitten lepäämään kaupungin ulkopuolelle, josta olimme varanneet majoituksemme. Ja seuraavana päivänä kohti uusia kohteita.

We really liked Vancouver and the Gastown area. One thing that came as a surprise to me though was how much homeless people there is in the city. Some of them sitting on the sidewalk in the Gastown area or just after that. Some of them were asking money, some opening parking garage doors and asking money, but nothing that would make you scared in the city. Anyways it was time to head outside the city and to the hotel that we had reserved and get ready for a trip to Whistler. I will write about that hopefully soon.