Seattle: Ballard district, Fremont, Gas work park

Seuraavana aamuna sitten lähdettiinkin ajelemaan takaisin kohti USA:ta. Rajan ylitys sujui jälleen suhteellisen kivuttomasti, vaikka siinä jonot toisiinsa yhdistyivätkin. Täällähän normaalisti jonojen yhdistyessä nätisti mennään vetoketjumaisesti vuorotellen, mutta toisessa jonossa ollut tyyppi ei sitä noudattanut, vaan kiilasi meidän eteen. No mitäs pienistä, varsinkin kun ottivat siinä tullipisteessä etulinjan auton sivuun ja tehotarkastukseen..

Fourth day and time to head back to the US. It was an easy ride and we did not have to wait for long. Even though there were more car lines than the booths. The lady in the second road did not want to follow the rules, one car this line one car that line, but that did not matter us. Even less when her car was ordered to go to the side and to more thorough check. Karma is a bitch.. 

Pieni muistutus levähdysalueella siitä, että kaikki eivät tule ehkä maahan vapaaehtoisesti.

A sign at the rest area. A small reminder that not all a are as lucky as we are.

Ja jälleen Washingtonin osavaltiossa, joissa tietkin on merkitty siis Washingtonin pään kuvilla.

And back at Washington state where the roads a marked with Washingtons.

Seattleen saavuttuamme suunnistimme Ballardin kaupunginosaan, joka on ollut kait ennen ihan oma kaupunkinsa ja jossa edelleen on hyvin omanlainen tunnelmansa. Suunnistettiin ensin Hiram M. Chittendenin kanavalle ja sen viereiseen puutarhaan. Sattumalta osuttiin taas paikalle just vähän ennen opastetun kierroksen alkamista (vinkki: kannattaa tarkistaa tiedot etukäteen, koska aina ei voi käydä hyvä tuuri). Opastetulla kierroksella kuultiin vaikka mitä tarinoita kanavan rakennusvaiheista ja nykyisyydestä. Vaikkei perheessä olisikaan mitään tekniikkanörttejä, niin on varmaan muitakin kiinnostavia juttuja. Washington ja Union järvet ovat olleet aikoinaan kaksi erillistä järveä, jotka on ruoppauksilla yhdistetty, ja kanava sitten yhdistää tämän vesialueen mereen. Tämän kanavan läpi kulkee enemmän laivaliikennettä kuin minkään toisen USA:n kanavan.

When in Seattle we headed first to the Ballard district. It used to be the city of Ballard before it became a part of Seattle. And it still has a really specific vibe to it. First we headed to the Hiram M. Chittenden locks, also known as the Ballard locks, and botanical garden. We were lucky because the guided tour was just about to start. They have 1 to 2 guided tours daily, so check the times before, because the tour is really worth the time. Even though you are not a history enthusiast, an engineer, a fish person or interested in the plants. Lake Wahington and Lake Union used to be totally separate lakes. When people settled to Seattle they discovered that there is a lot of forests. Let's make money with the logs! But first they had to build a water route. Long story short, the did some digging and connected the lakes and then needed the locks to get the route to the sea. Today it has more boat traffic than any other US lock.

Ja tietenkin kun yhdistelmänä on meri, järvi ja joet ja kanava, on siellä myös kalareitti. Kanavan toisella puolella on lohiportaat, joista kulkee alueen ylpeys, kuningaslohi, mutta toki muitakin kalalajeja. Kierroksella kerrottiin paljon lohistakin, niiden reiteistä, lisääntymisestä ym., mutta suurin osa on tainnut tässä melkein kahden kuukauden aikana jo unohtumaan.. Sen muistan, että kalojen fysiologia muuttuu, kun ne siirtyy makeasta vedestä suolaiseen veteen. Aivan uskomatonta, miten luonto keksii tällaisia.

And where there is lake and river to flow to the sea, there is fish. King salmon and other salmon and fish. And where there is a lock there are usually the fish ladders, too. And yes, you learn a lot about salmon on the tour as well. I have kind of forgotten most of it, but I was impressed to know, how they change physiologically when they go from the fresh water to the salty water. 

Sitten suunnattiin muualle Ballardiin, jossa on ihania kortteleita vähän vanhempaa rakennuskantaa ja kivoja kahviloita ym. Niin ja tietty tiukat säännöt rattijuopoille. Jos jäät kiinni, niin auto hinataan. Tai niin ainakin kyltti lupaa. 

Then we headed elsewhere in the Ballard district. Older buildings, cafes, trees etc. Do not drink and drive or your car is towed. At least the sign says so.

Sitten alkoi jo pikkuhiljaa tulla nälkäkin. Kalaravintoloita alueelta löytyy useampiakin grillikojuista lähtien. Kuulemma kaikki on hyviä, mutta Ray's on kuulemma erinomainen. Reissussa tulee usein syötyä vähän missä milloinkin, mitä nyt eteen sattuu, joten nyt päätettiin sitten valita vähän parempi paikka. Paikan illallismenu on jo selkeästi kalliimpi, mutta oltiin siellä lounas / happy hour -aikaan ja hinnat olivat oikein kohtuulliset. Ja ruoka oli hyvää, mutta niin olivat maisematkin.

And then we were really hungry. When we travel we usually eat somewhere that is just close. This time we wanted to have some fish. And in this area you definitely have a selection of fish places to go to. We asked the tour guide in the locks and she said that they are all more or less good, but Ray's is, and I quote, "whole another level of good". It is a bit pricey if you are thinking dinner, but lunch / happy hour was very reasonably priced. And I can't tell you which I enjoyed more, the food or the scenery. But I tell you this: if you are ever in the area you have to go there.

Seuraavana listalla oli Fremontin peikko, joka nyt siis on isokokoinen peikko.

Then we headed to visit the Fremont troll. It is a troll, in Fremont. It is bigger than I thought though.

Matka jatkui Gas Works Park -puistoon. Puistossa on iso, vanha ja ruostunut tehdas, jossa on tuotettu hiilestä kaasua (?). Sinänsä ihan jännä juttu, mutta puiston parasta antia on istuskella hyvin teletappimaisella kukkulalla ja ihailla kaupungin silhuettia.

Next on list, the Gas Work Park, where they have the old rusty remnants of the sole remaining coal gasification plant in the US. Quite cool, but so is the scenery. We just sat on the very teletappy hill and admired the city skyline.

Puistosta näkee järven toisella puolella olevan asuntolaiva-alueenkin. Mentiin kyllä sitten toiselle puolelle järveäkin, mutta sinne Uneton Seattlessa -elokuvan paatille ei ollut pääsyä. Kaunis alue yleisesti kyllä ja uskomaton määrä asuntolaivoja.

You can see the house boats from the Gas Work Park, too. We headed to the other side too, but unfortunately there is no public access to the Sleepless in Seattle houseboat. The area is really pretty in general though.