Hyvää uutta vuotta!

Niin se vuosi taas on vaihtunut. Käytiin eilen aattona katsomassa San Franciscossa Pähkinänsärkijä-baletti. Pähkinänsärkijän esittäminen täällä joulun aikaan on jo perinne, se esitettiin San Franciscossa ensimmäistä kertaa v. 1944 (ensimmäinen paikka USA:ssa, jossa tämä baletti esitettiin kokonaisuudessaan). Vihdoin sain tänä vuonna aikaiseksi varata liput, vaikka vähän viime tippaan meni, sillä mentiin sitten ihan viimeiseen näytökseen uuden vuoden aattoiltapäivänä. Puoliso ja teini lähti vähän muristen mukaan ja siksi varasin halvemmat liput parvelta. Hyvin kaikki viihdyttiin ja hyvin sai esityksestäkin selvää, mutta seuraavan kerran kun oopperataloon suunnataan, varataan kyllä paikat sieltä permannolta. En sitten tiedä, että oliko tämä vuoden viimeinen kerta hieman poikkeava, vai kuuluuko ilmapalloperinne jokaiseen näytökseen, mutta esityksen jälkeen päästettiin ilmapallot katosta alas ja ihmiset rikkoivat niitä, joten kuulosti ihan rakettien poksumiselta. Riitti palloja toki monen lapsen mukaan kotiinkin. Esityksen aikana ei saanut kuvata (ja sieltä tuli todella hätäiseen joku henkilökuntaan kuuluva huomauttamaan, jos joku yritti kuvata), mutta tässä nyt jotain pikaräpsäisyjä kännykästä itse tilasta muuten.

Ja vastapäätä oleva San Francisco City Hall eli kaupungintalo oli kauniisti valaistu.

Tänään sitten päätettiin lähteä haikkaamaan (niinkuin tämä tällainen kävely/vaeltelu näin finglishiksi on täällä kääntynyt) tuonne State Rock State Parkiin lähelle Saratogaan. Reipas 6 km:n lenkki sitä tuli tehtyä rinteitä ylös ja alas. Voin hyvin kuvitella, että sateen jälkeen tuolla olisi varmaan vähän turhankin liukasta kävellä. Siitä saatiin vähän esimakua yhdellä ihan mutavelliksi muodostuneella polulla. Vähän viileä oli, mutta maisemat lämmitti. Ja olihan meillä siellä lenkkiseuraakin (noissa kuvissa olevia ihmisiä en tunne, osuivat vaan linssin eteen).

Joulun aikaa

Syksy on hujahtanut ihan järjettömällä vauhdilla ja tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi. Tänä vuonna ehdittiin kuitenkin löytää paikallisia jouluperinteitä, joita ei olla ennen huomattu. Bongasin jostain lehdestä San Franciscon Dickensin joulumarkkinat, joihin päätettiin mennä. Ne oli kyllä ihan huiput, vähän niinkuin keskiaikamarkkinat, mutta Dickensin ajan Lontoosta. Lipun hinta tuntui alkuun melko suolaiselta (25$/hlö), mutta ei enää sisälle päästyä. Kojujen lisäksi tarjolla oli niin elämyksiä, musiikkia kuin teatteriesityksiäkin (joista käytiin katsomassa Pinokkio). Ja kaikki paikassa töissäolleet puhuivat Dickensin ajan englantilaisella aksentilla. Näiden lisäksi monet paikalle tulleet maksavat vieraatkin oli pukeutuneet ajan tyylin mukaisesti tai steampunk-tyyliin. Itseä vähän jopa harmitti olla siellä normivaatteissa, vaikka ei toki oltu ainoita. Paikassa oli vähän hämärää, mutta kait näistä kännyräpsyistä jotain kuvaa saa.

Pari viikkoa tämän tilaisuuden jälkeen käytiin pyörähtämässä Mountain Viewn saksalaisilla joulumarkkinoilla. Todellakin vain pyörähtämässä, sillä paikka oli niin täynnä ihmisiä, ettei meinannut eteensä päästä ja pretzelikojuunkin jonotti kymmeniä ihmisiä. Kojut tuli tarkastettua, mutta mitään syötävää ei sitten jonotettu.. 

Muuten joulujuttuja oli jotain koulussa ja töissä. Sekä puolison töissä että lapsella koulussa orkesteritunnilla vietettiin White Elephantia. Tästä olen muitsaakseni joskus aiemminkin kertonut, vähän sellainen suomalainen pikkujoulupakettiperinne, mutta lahjan voi valita joko avaamattomissa vaihtoehdoista tai "varastaa" jo jonkun toisen ottaman paketin, joka on jo avattu. Teinillä oli ohjeena, että ei saa ostaa mitään, vaan pitää tuoda kotoa löytyvää roinaa, mutta ei saa olla mitään lahjakortteja tai muuta. Teini vei sinne Ikeasta ilmaiseksi saadut omenalamput ja oli itse saanut paketista muurahaismyrkkyä, jonka oli lahjoittanut sitten jollekin kaverilleen... Ainakin tarkoitus oli täytetty, että paketissa pitää olla jotain roinaa ("crap"). 

Alunperin meillä oli suunnitelmissa lähteä joulusi pariksi päiväksi Tahoelle hiihtämään, mutta iski joku pöpö ja jouluaatolle oli luvattu reippaasti lunta ja vähän heikompaa keliä, niin ei menty. Syötiin sitten suomalaista jouluruokaa ja on lorvittu kotona ja luettu ja katseltu leffoja. Tällainen rentoutumistauko tuli kyllä ihan tarpeeseen, se täytyy kyllä myöntää. Meillä työporukalla puolestaan vietettiin rumien joulupaitojen päivää ("ugly Christmas sweater"), eli pidettiin nyyttärit lounaalla ja moni oli pukeutunut näihin rumiin jouluaiheisiin paitoihin. Näitä paitojahan näkyy ennen joulua vähän kaupassa kuin kaupassa, vaikka mä olin omani ostossa kyllä auttamattomasti myöhässä. Ja kaikenlaisia joulupaita-bileitäkin kuulemma pidetään. Tämä villitys on nyt kestänyt jo jonkun vuoden. Toisaalta onhan täällä isoissa kaupungeissa jo melkein perinteenä nekin tapahtumat, että pukeudutaan joulupukiksi ja kierretään baareissa vetämässä lärvät..

Joulunpyhät on jo ohi, joten toivottelen kaikille hyvää uutta vuotta!

Itsenäisyyspäivä Montereyssa / Fourth of July in Monterey

Mun läppäri hajosi, tai hajosi ja hajosi, se toimii kyllä muuten ihan hyvin, mutta kirjaimet s, v, r, d ja t ei toimi 90 % ajasta. Joten sillä on jokseensakin vaikea bloggailla.. Siksi tämäkin postaus tulee näin myöhässä.

Heinäkuun 4. eli paikallinen itsenäisyyspäivä osui tänä vuona lauantaille, joka tarkoitti sitä, että suurissa osissa työpaikkoja, ainakin tällä alueella, 3. päivä perjantai oli myös vapaata. Eli ylimääräinen pitkä viikonloppu. Jee. Heräsin tähän pitkän viikonlopun mahdollisuuteen vähän liian myöhään, ja aloin katsoa mahdollisia minireissuja ihan liian myöhään. Siinä vaiheessa Tahoellakaan ei kauheasti ollut muita mahdollisuuksia kuin 800 taalaa yöltä kustantavia mökkejä. Ei siis sinne. Varasin sitten järkevämmässä hinnassa olevan, mutta sekin normaaliin tuplahintaisen, yön Montereysta. Monterey on tässä Kalifornian rannikolla, vielä vähän Santa Cruzista alaspäin. Ei siis hirveän matkan päässä, noin 1,5 h:n  ajomatkan päässä, jos ei ole ruuhkaa. On kyllä käyty siellä aiemminkin, mutta vähän silleen ohikulkumatkalla tai pysähdytty johonkin syömään / kahvilaan. Ja kun kerran oli jo kolmena peräkkäisenä vuonna käyty katsomassa itsenäisyyspäivän paraatia Redwood Cityssä, niin oli ehkä jo aika katsastaa muutakin päivän aktiviteettia.

Paraati oli jonkun verran pienempi kuin Redwood Cityn paraati, mutta kyllä siinäkin katsottavaa riitti. Sen jälkeen siinä lähellä oli sellainen puistojuhla, jossa oli paikallisia bändejä ja ruokakojuja. Puiston reunassa on Colton Hall -museo, jossa Kalifornian perustuslaki on aikoinaan allekirjoitettu. Sekin sattui olemaan auki, joten käytiin sitten sielläkin.

Itsenäisyyspäivän paraatia / 4th of July Parade in Monterey

Itsenäisyyspäivän puistojuhlassa oli koristelut kohdallaan / Lawn party in Monterey. The decorations were really nice. 

Suurin osa oli pukeutunut myös teeman mukaisesti, eli sinistä, punaista ja valkoista. / Most of the people dress up to the event, red, white and blue everywhere. 

Colton Hall oli myös saanut asianmukaiset koristeet. / Colton Hall, where the Californian constitution was signed.

Colton Hall. Sisältä itse museo ei ollut kauhean iso tai tavaraa hirveästi. Lähinnä erilaisia dokumentteja, tuossa pöydän keskellä oli perustuskirjan nimikirjoitusten allekirjoitusten harjoittelusivu.. / Inside Colton Hall. It was quite small and had mostly documents from the singing era. For example a practise signature sheet. 

Merenrantaan päin kävellessä tämän näköinen ryhmä soitteli vanhoja amerikkalaisia marssilauluja. / And a marching band near the sea side. 

Kalifornia ja ei-ketjukaupat ja niiden ulkoasut on niin mun lemppareita. / I just love these non chain store stores. 

Ei jääty nurmikolle bilettämään ja syömään grilliruokaa, vaan suunnistettiin muualla, mutta siitä toisessa postauksessa, ettei veny kuvien takia liian pitkäksi.

Joulunaikaa

Joulu on taas, joulu on taas..

Jestas, miten se aika rientää. Taas on joulunalusaika ja vuosi ihan lopuillaan. Joulun viettohan täällä poikkeaa jonkun verran suomalaisesta. Joulukoristeet ja -valot ovat taas ilahduttaneet ihmisten pihoilla täällä jo heti kiitospäivän jälkeisistä päivistä lähtien eli joulukuun alusta. Näistä valoista ja koristeista onkin tullut blogattua jo silloin kaksi vuotta sitten (KLIK). Joulukuusiakin on näkynyt myynnissä siitä asti. Täällä kun kuusi tuodaan sisälle ja koristellaan monissa paikoin jo joulukuun alussa ja hävitetään sitten heti joulunpyhien jälkeen. Joulukoristeet kaupoissa on vähän eri tyyppisiä kuin Suomessa, vaikka tietty erilaista muoviköynnöstä ja riippuvaa joulukoristetta on myynnissä joka kaupassa jo hyvissä ajoin syys-lokakuussa. Toki selkeästi jouluaiheisiakin kuusenkoristeita on, mutta paljon myös näitä tällaisia "harraste"koristeita, eli viinilaseja viininharrastajille ja eläinkoristeita eläinihmisille jne. Hassuinta näissä on se, että joissain kaupoissa joulukoristeita myydään jo 50-60 %:n alennuksella yli viikkokin ennen joulunpyhiä. Joulun jälkeen sitten puoli-ilmaiseksi, jos jotain vielä on jäljellä. Mekin on kasattu (kyllä, meillä on se aito kiinalainen muovikuusi allergioiden takia) kuusi jo kuun alkupuolella. Tuleepahan lisävaloa kuusenkynttilöistä. Jotka siis ei näytä mitenkään kynttilöiltä, vaan on sellaista valoköynnöstä, vähän erilaista kuitenkin kuin ikkunaan laitettavat.

Joulukalentereita näkee vähemmän kaupassa kuin Suomessa ja nehän tietty päättyvät 25. päivän luukkuun, sillä täällä joululahjoja avataan joulupäivän aattona. Ja joulupukit eivät siis tule kotiin, vaan lahjat ilmestyy kotiin yön aikana. Tämä nyt on ihan sitä elokuvien peruskauraa. Joissain kauppakeskuksissa voi kyllä kuvauttaa itsensä joulupukin kanssa niinkuin Suomessakin. Käytännössä se joulu on vaan sen yhden päivän ja esimerkiksi puolisolla töissä vain joulupäivä ja tapaninpäivä on palkallisia vapaapäiviä (ja sitten tietty 1.1.2015 on lomaa myös). Usein kuitenkin ihmiset ottavat vapaitaan tähän aikaan, jos se vaan on mahdollista. Osa näistä IT-firmoistakin on kiinni koko loppuvuoden, se sitten riippuu firmasta, että onko ne palkallisia vai pitääkö niihin sitten käyttää lomapäiviään. Sinänsä ihan pöllöä, että firma on kiinni, eikä siis töitä voi tehdä, joten lomapäivät on pakko käyttää siihen halusi tai ei. Tosin kyllähän monessa muussakin paikassa työnantaja on lopullisesti se, joka henkilön lomapäivät hyväksyy, eikä aina saa niitä mitä haluaisi.

Pikkujoulut on vähän niinkuin tuntematon käsite. Eli mitään sellaisia firman tai kaveripiirin pikkujouluja täällä ei tunneta. Monissa isoissa firmoissa täällä voi silti olla esimerkiksi "holiday lunch", jolloin työtiimit menevät yhdessä lounaalle keskellä työpäivää firman piikkiin. Esimerkiksi puolison töissä on samalla järkätty "White elephant gift exchange", jossa jokainen tuo pienen lahjan (arvoltaan 10-20 $). Lahjat on pakattu paperiin ja jossain järjestyksessä sitten sieltä kukin valitsee lahjan. Omalla vuorollaan voi sitten joko ottaa jäljellä olevista lahjoista yhden ja avata sen tai "varastaa" joltain muulta jo avatun lahjan, koska haluaa sen lahjan. Jotkut lahjat tulevat sitten suht usein varastetuksi. Meidän työpaikalla yksi työkaverini järjesti "Secret Santa"-lahjanvaihdon. Halukkaat siis voivat ilmoittautua ja jokainen sitten sai jonkun toisen nimen, jolle lahja ostetaan. Ihan hauska. Itsellä on vahva epäilys, kuka mun Secret Santa oli, mutta uskon, että mun antaman paketin saaja ei vieläkään tiedä oman lahjansa antajaa, eli olen todellinen salainen joulupukki siis. Erilaiset nyyttärijuhlat on myös tähän aikaan suosittuja. Mekin mennään näköjään vuosittain yhden harrastusporukan juhliin San Franciscoon ja töissäkin meillä oli pari päivää ennen joulutaukoa "holiday potluck" -nyyttärit.

Jokaisella perheellä ja alueella on varmaan vielä omat perinteensä ja tapansa, mutta tällaisiin on törmätty täällä. Ja toki kulttuurinen ja uskonnollinen kirjo on niin laaja, että kaikki eivät edes vietä joulua. Tähän vuodenaikaanhan on mm. hanukan aika, tai afrikkalais-amerikkalaisten Kwanzaa ja varmasti monia muitakin. Tästä syystähän täällä ei ole korrektia toivottaa Merry Christmas, jos ei varmasti tiedä toisen uskontoa, koska termi jo viittaa kristittyyn juhlaan. Täällä siis toivotetaan aina hyviä pyhiä tai vapaita eli "Happy Holidays". Ja oli vapaat sitten palkallisia tai palkattomia tai lomapäiviä, niin tuntuvat nyt kyllä enemmän kuin ansaituilta ja tarpeellisilta.

Hyvää joulunaikaa! Happy holidays!

Hyvää Halloweenia!

Kauan se kesti, mutta nyt on meidän perheessäkin ensimmäinen kurpitsa kaiverrettu. Viime vuonna kyllä jo ostettiin sellainen halpis-kaiverrussetti, mutta kuviteltiin että siinä kurpitsan kovertamisessa on ihan järjetön työ ja sitten ei edes yritetty. Tänä vuonna puoliso oli sitä mieltä, että kyllä nyt on jo aika kurpitsan kaiverrustakin yrittää. Halusin sellaisen Jack Skellington (Painajainen ennen joulua  -leffasta) kurpitsan, kun olen niitä parina vuonna muualla ihaillut. Löysin hymyilevän Jackin mallin ja näin ekakertalaisena sanoisin, että puoliso sai aikaan erittäin hyvän lopputuloksen.

Skellington kurpitsa
Kuvan laatu ei ole kyllä kaikkein paras, kun on otettu pimeällä kännykällä

Muutenkin jotain koristeita on tähänkin juhlaan tullut ostettua. En ihan kauheasti ole vielä tottunut / tykkää näistä pelottelupelottelu -jutuista ja luurangoista, joten meillä on enemmänkin tällaista sadonkorjuu-meininkiä ja kilttejä noitia ja kurpitsoita. Toi "noita"pöytäliina on ollut pöydällä jo varmaan kuukauden ja halloween-valot ripustettiin ikkunaan kanssa jo hyvissä ajoin.

Hah, tämäkin kuva on näköjään ihan vino. Ja jos oikein kurkkii, niin voi nähdä, että pöydällä on boksi Pandan lakua

Tämän vuoden halloween vietetään varmaan vähän eri tavalla kuin aiemmat. Tänään nimittäin on satanut aika reippaasti (vihdoinkin!!), enkä tiedä, onko kukaan meistä halukas lähtemään kiertelemään ja katselemaan muiden koristeita näillä keleillä. Suurimmassa osassa talojahan koristeet on ollut jo jopa viikkoja, joten niitä on kyllä tullut jo aikalailla nähtyäkin. Joku koulun tapahtumakin teinillä sattuu olemaan tänään illalla, joten ehkä me ihaillaan vaan meidän hienoa kaiverrettua kurpitsaa kotona. Ja itse olen hillunut halloween asu päällä jo tänään töissä ja pessyt meikit ja hiusvärit jo pois kotiin tultuani. Tämä 80's punk rocker äiti sai työporukan Halloween-juhlien Paras asu -äänestyksessä jaetun toisen sijan. Jee!! Ja pois ne meikit piti pestä, kun piti tänään poikkeuksellisesti sateen vuoksi hakea teini koulusta ja tuo antoi ymmärtää, että sen näköisenä kun aamulla ovesta ulos lähdin ei olis mitään asiaa tulla hakemaan häntä koulusta. Teiniys, oi teiniys.. ;)

Hyvää Halloweenia!

4th of July - Itsenäisyyspäiväviikonloppu

Tänä vuonna USA:n itsenäisyyspäivä osui perjantaille, joten saimme nauttia siten oikein pitkästä viikonlopusta ja kolmen päivän vapaista.

Suunnistimme perinteisesti perjantaiaamuna katsomaan itsenäisyyspäivän paraatia. Kuvat jäi ottamatta, kun edellisenä kahtena vuotena niitä on räpsitty oikein riittävästi. Sitten kotiin ja perinteinen itsenäisyyspäivän ruokailu, eli grillattiin kanahampurilaiset grilissä. Illalla suuntasimme jälleen katsomaan ilotulituksia. Tosin tänä vuonna oli ostanut erittäin edulliset liput tuonne itsenäisyyspäivän ilotulituskonserttiin Mountain View:n Shoreline-amphiteatteriin. Saman paikan ilotulitukset siis katselimme viime vuonna sieltä vähän matkan päästä. Tällä kertaa siis menimme itse konserttiin, jossa esiintyjänä San Franciscon sinfoniaorkesteri, konsertin päätteeksi siis tuo ilotulitus (tai orkesteri soitti ilotulitusten ajankin, mutta näitä biisejä ei löytynyt enää itse ohjelmasta). Oli kyllä upea konsertti ja ilotulitteet olivat kuin planetaariossa olisi niitä katsellut, kun tulivat ihan siihen viereen kuin teatterin kankaalle, kun taivas oli jo ihan musta.

Kuvat eivät tee ollenkaan oikeutta tapahtumalle, mutta mukana viikonlopun vietossa oli vain kännykkäkamerat. 

San Franciscon sinforniaorkesteri Shorelinella

Konsertin ilotulitukset piirtyivät mustalle taivaalle

Konsertin päätteeksi lavaa koristi USA:n lippu

Lauantaina suuntasimme rannalle. Aptosin Seacliff State Beach:lla emme olekaan ennen käyneet. Rannalla on laituri, jonka päässä on upotettu betonilaiva. Puoliso oli jostain lukenut, että toisen maailman sodan loppupuolella oli teräksestä pulaa ja joku oli keksinyt rakentaa kolme betonilaivaa. Sota kuitenkin loppui ennen kuin nämä pääsivät liikenteeseen. Näistä yksi, SS Palo Alto, sitten upotettiin laiturin päähän eräänlaiseksi viihdekeskukseksi (tanssia, uima-altaita jne.), kunnes parin vuoden päästä meni konkurssiin. Siitä lähtien se on sitten pikku hiljaa hajonnut paikoilleen. Ranta oli oikein ideaalinen, ihmisiä oli paljon, silti tuntui hiljaiselta ja rauhalliselta. Parkkipaikalta on suht pitkät portaat alas rannalle ja portaiden yläpäästä ihastelimme rannan ohi kulkevia delfiineitä (niin kaukaa ei kuvaa saanut). Myöhemmin rannalla ollessamme hieman meistä kauemmas kasaantui järjettömän iso pelikaaniparvi. Myöhemmin laiturilla kävellessämme kuulimme kalamiehiltä ja -naisilta, että merestä nousee nyt anjovista oikein urakalla. Eli niiden perässä nuo pelikaanit ja delfiinitkin varmaan sitten olivat. 

Pelikaanilauma aterialla

Aivan ykköshankinta tältä keväältä, rantateltta, jossa pääsee välillä varjoon ja tavarat pysyvät suojassa

S. S. Palo Alto

Pelikaanit S. S. Palo Altolla

Erään kalastajan koukkuunsa saama kala, ilmeisesti keihäsrausku (stingray). Ainakin jalalla siirsivät sen pois laiturilta, eivätkä suostuneet koskemaan, koska selässä olevat piikit ilmeisesti myrkyllisiä

Parkkipaikalta näkymä rannalle

4. heinäkuuta on näköjään normaalia tarkemmat säännöt ja rangaistukset. Juuri luin jostain, että 4.7. liikenneonnettomuuksista yli puolet johtuu rattijuopumuksista, joten siinä lienee osa syytä. Toisaalta näin kuivuuden aikaan ilotulitteitakaan ei parane ihan joka paikassa poksautella. 

Tänään (suuntasimme) aamupäivällä San Josen Tech Museum:iin. Sinne kun pääsee Bank of American pankki- tai luottokortin omistajat joka kuun ensimmäisenä viikonloppuna ilmaiseksi sisään, eikä olla aiemmin sinne suoriuduttu. Vähän samantyylisissä paikoissa on käyty aiemminkin, eikä tämä ehkä ollut käymistämme paikoista paras, mutta pääsi täälläkin mm. sellaisen avaruujetti-simulaattorin puikkoihin, tarkastelemaan itseään lämpökamerakuvasta (nyt on tieteellinen todistus, että meikäläisen kädet on hurjan paljon kylmemmät kuin perheen miesväen), musisoimaan laser-soittimella ja monenlaista muuta. Huomenna selviää, ja sen voi siis netistä tarkistaa, että onnistuimmeko siirtämään bakteeria meduusan soluun ja onko siitä kehittynyt pimeässä hohtava bakteerijaloste. Samanlaisen tehtävän teini teki muuten myös biologian kurssilla koulussa, mutta opettajat olivat mokanneet ainesten valmistelussa jotenkin, sillä bakteeri ei koskaan alkanut hohtamaan.

Aika tiivis viikonloppu, mutta silti oikein rentouttava. Huomenna taas takaisin arkeen.

Kevät, kevät, kevät

Alkuvuoden sää on ollut vähän vaihteleva. Jo maaliskuussa oli hellepäiviä ja kävimme  viettämässä Santa Cruzin rannallakin yhden sunnuntaipäivän ja sitten tulivatkin vähän myöhässä (ei edelleenkään riittävästi) sadepäivät. Muutenkin onkin viihdytty tässä kotinurkilla, kun tuo muutto ja muuttopakkauskin osuivat tuohon teinin koulun kevätloman kohdalle.

Nyt on taas ihanan keväistä ja aurinkoista, melkein kesäistä. Silti aamun ja iltapäivän lämpötilaero on melkoinen. On aina vähän haasteellista pukeutua aamuisin siten, että tarkenee aamulla töihin lähtiessä ja töissä ilmastoiduissa sisätiloissa, mutta ei läkähdy kotiin ajellessa. Tosin välillä on pakko ajella auton ikkunat auki, kun auto on seissyt auringossa koko päivän ja muistuttaa ehkä enemmän jotain saunaa tai muuta kuumakoppia kuin autoa. Nämä kuvat ovat kyllä jo n. kk takaiset, mutta havainnollistavat ehkä selvemmin päivän lämpötilavaihtelun aamulla töihin lähtiessä ja sieltä kotiin palatessa.
.

Muuttolaatikot on vihdoin kaikki purettu ja itse laatikot pääsivät toiseen suomalaiseen kotiin uuteen muuttoon. Nykyisen asuntomme keittiö on edellistä vähän pienempi kaappitilojen suhteen. Onkin pitänyt ostaa pieneen varastokaappiin hyllykkö, jotta saa sinne ns. ruokavaraston ("pantry"). Kovin harvoin käymme tuolla Costcossa, mutta kun siellä käy, pitää aina ostaa niin isoja pakkauksia, etteivät mahdu keittiön kaappiin. Tai toki mahtuvat, mutta sitten ovat täynnä tiettyä tavaraa aina kerrallaan. Eli jos ei halua sitten syödä niitä kikherneitä päivittäin ja seuraavalla viikolla sitten pastakastiketta päivittäin, on tuollainen ruokavarasto-tyyppinen ratkaisu ihan pakollinen.

Tässä muuttopäivällinen. Keittiön laatikot vielä purkamatta, joten juomalasiksi piti kelpuuttaa mittakannu

Tyhjät laatikot odottavat uutta muuttajaa

Stanfordissa järjestettiin taas noille nuorille tarkoitettu viikonlopun pituinen koulutustapahtuma, Stanford Splash. Teini halusi nyt keväälläkin mennä sinne, vaikka ei päässyt kaikille haluamilleen luennoille. Tällä kertaa otti ohjelmaan myös jotain hauskaa tekemistä ja opetteli siten lauantaina pelaamaan huispausta (quidditch) ja sunnuntaina sitten haavipalloa (lacrosse). Joka siis tarkoitti molempina päivinä 1,5 tuntia juoksemista Stanfordin edustan nurmikolla täydessä auringonpaisteessa..

Eräs entinen työkaverikin kävi työreissulla täällä meidän nurkilla viime kuussa ja toi mukanaan mieluisia tuliaisia.

Tämä onkin jo kolmas keväämme täällä ja alkaa jo olla niin tuttua, että mitä väriloistoa on milloinkin puissa ja kukissa ja milloin lenkkipolulla pitää väistellä pienenpieniä kulkijoita.

Kanadanhanhipariskunta poikasineen tänään lenkkipolullamme

Tätä kirjoittaessa on pääsiäinen. Täällä se ei näy oikein kauheasti mitenkään. Kaupat ovat auki, jotkut harvat kaupat tosin näyttävät pitävän huomenna ovensa kiinni. Pienemmille lapsille on toki erilaisia pääsiäismunajahteja (easter egg hunt) järjestetty, mutta näin teinin vanhempana ei moisiin enää oikein ole mitään asiaa. Kaupoissa kyllä myydään pääsiäiskoristeita ja isoja pusseja noita muovimunia, joissa karkkeja voi siis sinne pääsiäismunajahtiin piilotella. Ja tietty erilaisia pääsiäissuklaita on kaupat pullollaan. Ainakin joulu, Valentine´s day ja pääsiäinen ja ehkä Halloweenkin näyttävät täällä olevan ainakin suklaatehtaiden kulta-aikaa.