Red Rock Canyon -visiitti

Red Rock Canyon on Las Vegasista noin puolen tunnin ajomatkan päässä oleva luonnonsuojelualue. Alueen voi kiertää ajamalla 13 mailia pitkän maisematien (Scenic Drive) ja kiertää siten alueen ikäänkuin kallioiden sisäpuolelta. Reitin varrella on pysähdys-/nähtävyyspaikkoja, joissa voi pysähtyä. Näihin voisi myös vaan pysäköidä autonsa ja lähteä pienimuotoisille vaelluslenkeille. Alue on myös suosittu kiipeilijöiden keskuudessa.

Meidän kohdalle osui melko pilvinen ja tuulinen päivä, joten vaeltelu (tai "haikkaamisen", kuten täällä sanotaan) olisi vaatinut vähän parempia varusteita. Ihan upea paikka tämäkin ja todellakin ihan Las Vegasin vieressä.

Eri paikkoihin kun katsoi, oli aina erinäköistä ja -väristä kiveä ja kalliota

Hiekkakiveä

Ice Box Canyon

Ja vielä pari pakollista panoraamakuvaa

Kaikenlaisista eläimistä täällä varoiteltiin, mutta mikään näistä ei meidän polulle osunut

Olihan sitä siinä sitten reissulle ihan kivasti kaikkea koettavaa ja nähtävää.
Väsyneitä oltiin, kun kotiin tultiin, kun lentokin oli 4 tuntia myöhässä, mutta oli kyllä tosi ihanaa päästä välillä vähän muihin maisemiin välillä.

Vierailu Valley of Fire -luonnonpuistossa

Kiitospäivän jälkeisenä päivänä suuntasimme Valley of Fire State Park -puistoon, joka on reilun tunnin ajomatkan päästä Las Vegasista. Talvikuukaudet ovat kyllä niin parasta aikaa käydä aavikolla, koska keli on jokseensakin siedettävä (n. +20C), vaikka aurinko suht suoraan paistaakin. Kesällä kyseisessä paikassa lämpötila kun voi olla +50C varjossa (jota siis ei kauheasti ole, varjoa siis). Olisihan täällä voinut saada aikaansa kulumaan ehkä kauemminkin, mutta ajelimme keskeisimmille nähtävyyspaikoille ja pysähdyimme syömään eväitämme myös johonkin.

Kuvat kertovat paremmin kuin tuhat sanaa, joten tässä taas kuvia kivikasoista. ;)

Beehives eli mehiläispesien näköisiä kiviä, jotka tuuli ja vesi ja eroosio ovat kuluttaneet tämän näköisiksi

Kaarikiviä eli erilaisia onkaloita tai syvänteitä näkyi monessa paikassa

Elephant rock - tätä kiveä kutsutaan ulkonäkönsä vuosi siis elefanttikiveksi

Punertavaa kiveä ja sitten ihan tasaista oli tämä paikka täynnä

Rainbow Vista - moniväristä hiekkakiveä

Lisää kiviä

Mittasuhteet kohdillee, tässä taitaa olla blogin ensimmäisiä kuvia niin, että minäkin olen päässyt kuvaan :)

White Domes Road - täällä oli sekä valkoista että monen erivärisiä kivimuodostelmia

White Domes Road

White Domes Road

Maaorava, jolle joku pösilö oli antanut juustonaksuja tms. syötäväksi - ei todellakaan mitenkään suositeltavaa tällainen roskaruokaruokkiminen

Kalliopiirroksia noin 4000 vuoden takaa. Tässä ihmeteltävää kaikille niille, joiden mielestä tämä maa on pelkkää ostoskeskusta, eikä tällä maalla mitään historiaakaan ole. ;)

Lisää kalliopiirroksia, seassa myös jonkun vähän tuoreemman "taitelijan" kädenjälkeä. Tästä syystä nykyisin tässä kallion ja seisomatasanteen välissä on aita ja pleksiä.

Ja vielä panoramakuva punertavista näkymistä

Se, että näin lähellä Las Vegasia on näin hienoja maisemia, oli itse asiassa yksi syy sille, että tämä miniloma suunnattiin tuonne. Oli täällä jonkun verran muutakin väkeä, mutta melko hyvin sai auton silti mahtumaan pysähdyspaikkojen parkkipaikoille.

Hooverin padolla

Noin puolen tunnin ajomatkan päästä Las Vegasista on Hoverin pato. Se on tuossa Colorado-joella, joka toimii puolestaan myös Nevadan ja Arizonan rajalla ja siten samalla myös aikavyöhykkeiden rajalla. Tämä on valtavan suosittu turistinähtävyys. Vuokrattiin auto torstaina ja ajeltiin sitten saman tien tänne padolle. Se oli hyvä päätös reissupäiväksi, sillä autolle löytyi suht hyvin parkkipaikka ja ilma oli sopiva padon yli kävelyyn. Lauantaina kun olimme menossa yhteen toiseen paikkaan, jota emme sitten löytäneetkään, jono tuolla tiellä, joka padon yli johtaa laskettiin maileissa, ei metreissä. Satuimme kuitenkin lauantaina bongaamaan matkan varrelta helikopterifirman ja puoliso kävi pienellä helikopterilennolla ja sai kuvattua padon siis myös ilmasta käsin. Onhan tämä ihan valtavan iso rakennelma. Vedenpinta tälläkin jokseensakin alhaalla, kuten kuvista näkyy, kun asteita on ollut niukanlaisesti. (Tosin tällä viikolla Kaliforniassa on vihdoinkin satanut. Eilisen ja tämänpäiväisen myrskyn aikana jopa yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä. Joten josko jotain helpotusta tähän kuivuuteen olisi vihdoin luvassa.)

Hotellille ajellessa pysähdyttiin vielä Lake Meade -järvellä, joka on siis alueen suurin vesivarastotuossa padon yläpuolella. Ei kyllä missään muualla ajellessa ole tullut vastaan yhtä paljon Mustangeja, Camaroita ja Challengereita kuin täällä ajellessa. Monissa tosin ikkunoissa autonvuokrausfirman viivakooditarrat, mutta Vegasissa kun tietty kaikki muukin on niin sellaista extraöveriä, niin kuuluuhan siihen sitten tietty muskeliautot ja limusiinitkin. Kolmen reissaajan kanssa Camaro ei välttämättä ole kauhean käytännöllinen, joten me huristeltiin Chevyn Captivalla (ei ehkä ihan kaikkein ajettavin auto, mutta menihän se reissu silläkin).

Todiste, että Arizonassakin tuli siis käytyä

Vedenottotorni

Colorado-joki padon takana

Kuva padon päällä olevalta tieltä

Hooverin padon seinämä

Vedenottotornit, 2 etummaista Arizonassa ja 2 takimmaista Nevadassa

Takaisin huitsin Nevadaan

Lake Mead, etualalla pyramidisaari

Helikopterilennolla

Hooverin pato helikopterista katsottuna

Ja padon toinen puoli helikopterista käsin

Kiitospäivä Vegasissa

Las Vegas nyt tietty on aina Las Vegas. Ruotsinlaiva * 1000 aavikolla. Mahdollisuuksien ja menetysten kaupunki.

Kesä ja syksy on kulunut lähinnä töissä ja lähimaisemissa ja kun Thanksgivingin aikoihin meillä kaikilla oli koulusta ja töistä vapaata sitä halusi johonkin pois kotisohvalta. Kun speksit on, että vapaata on 5 päivää, matka ei saisi kestää pitkään ja kelien pitäisi olla suht kohdallaan, niin ei niitä vaihtoehtoja niin hirveän paljon ole. Tai sellaisia, joissa ei olisi jo käyty. Never say never. Joskus 12 vuotta sitten tuli Las Vegasissa käytyä läpikulkumatkalla ja ajattelin, että tämä on nyt nähty. No, tänne kuitenkin matkamme vei. Lentomatka San Franciscosta on noin tunti ja vartti ja tuli koettua nyt Virgin American palvelut sitten tällä kerralla. Lämpötilat on melkein kohdallaan, eli n. +20 C:n paikkeilla pyörii päivälämpötilat ja vaikka ei siis mikään kesäsesonki ole, niin ihan mukavat ilmat kuitenkin, vähän tuulista vaan välillä oli. Voittaa kuitenkin ihan täysin noi Vegasin kesäkelit, jolloin mittarilukemat alkaa helposti Celsius-asteikolla nelosella. Neljäkymmentä voi mittarissa kesällä olla ihan kevyesti.

Vegas on toki monipuolisempi paikka kuin voisi ajatella, strippareiden ja kasinoiden lisäksi löytyy shoppailupaikkoja, hotelleissa on eri teemat, erilaisia showta, hyviä ravintoloita, uima-altaita jnejne. Vegasin ulkopuolella sitten on ehkä enemmänkin nähtävää, jos ei niin innostu näistä Vegasin turistipääkadun, Stripin, tarjonnoista. (Se on sitten erillinen postaus.) Oltiin itse varattu liput Chris Angelin BeLIEve-taikurishowhun. En ole mitään taikuri-intoilija, mutta olihan sen nyt Vegasissa Magic Show nähtävä. Onneksi en ollut yelpannut tätä aiemmin, sillä show oli ihan hyvä, vaikka temput onkin aika pitkälti noita katoamis-ilmestymistemppuja, tosin ihan hyvin tehtyjä. Yelpin arviointien mukaan, kun arvosana on lähempänä 1 tähteä ja esitystä on haukuttu aika reippaasti. Ei se kyllä niin huono ollut. Mutta en ihan pienten lasten kanssa menisi, sillä alapäähuumoria on aika reippaasti ja se naisen sahaaminen sirkkelillä voi näyttää aika pahalta. Viimeisenä iltana ex tempore menimme vielä illallisshowhun "Tournament of the Kings", jossa ruoka oli keskiaikaisen hyvää, ritaritaistelut nyt ei ihan ehkä meikäläisen huippuelämys, muu perhe kyllä tykkäsi.

Kiitospäivänä (Thanksgiving) piti tietenkin ravintolassa käydä syömässä se perinteinen Kiitospäivän illallinen, kun nyt on onnistuttu se jo kahtena vuonna missaamaan. Ruokaa oli ainakin riittävästi ja oli se hyvääkin. Vaikka ei siitä kurpitsapiiraasta mitään mun lempiruokaa tulekaan, niin ei se niin pahaa ole kuin muut suomalaiset ovat antaneet ymmärtää. Maistuu ensin vähän niinkuin löysältä piparitaikinalta, mutta ei sitten kuitenkaan. Illalliseen kuuluneet kalkkunaleivät (perinteisesti kalkkunan jämät kun syödään sitten seuraavan viikon ajan esim. leivän välissä) me sitten kyllä annettiin kaupungilla kodittomille, kun meidän hotellihuoneessa ei ollut sellaista jääkaappia, jossa niitä olisi voinut seuraavaan nälkään asti säilyttää.

Ja sitten muutama perusturistiotos:

Joulupukitkin on täällä niin sutjakoita..

New York, New York -hotelli, lähes kaikki hotellit Stripin varrella on jotain teemahotteleita

Ravintoloiden nimet vilisi kokkikuuluisuuksia tai maininnan, että "Top chef masters" tai jonkun muun ruokaohjelman voittaja tms. 

Venetian-hotellissa olisi päässyt gondoliajelulle

Näitä riitti joka paikassa silmänkantamattomiin

Venetianin ostoskeskuksen katon "sää" vaihtuu kuulemma vuorokaudenajan mukaan

Bellagion sisäpuutarha

Mandalay Bayn Bay suite oli meidän reissun yöpymispaikka. Viikolla näihin hotelleihin saa todella hyviä tarjouksia, eikä viikonlopun hintakaan välttämättä ihan hirveän korkea ole, missään muualla tuskin rasikittaisiin mistään sviitistä maksaakaan. Nyt sen sai vähän niinkuin normihuoneen hinnalla. Toki hienompia sviitejä olisi ollut tarjolla vielä vaikka kuinka monta erilaista.

Sesonkiaika on ohi, joten Mandalay Bayn tekohiekkarantakin oli tällä kertaa suljettu

Paris-hotelli illalla

Bellagio-hotellin suihkulähdeshow

Mirage-hotellin tulivuorishow

Lasipalloista tehty joulukuusi

Ja sitten vielä Bellagion suihkulähteestä kuvattu video. Suihkulähdeshow esitetään illalla vartin välein. Sen verran lähistöllä käveltiin ohi, että kuultiin ja nähtiin ainakin neljään eri kappaleeseen tehty vesisuihkushow. Copyright-syistä videolla soitettu musiikki piti poistaa YouTubessa, mutta kuvitelkaa taustalle Viva Las Vegas suhteellisen äänekkäästi soimaan.



Ei siis hullumpi reissu kuitenkaan. Vegasin lähikulmille suunnatuista reissusta tulossa erilliset postaukset.