Sataa, sataa, ropisee

Vihdoin! Viime aikoina on vihdoin satanut. Ja ei, en ole henkilökohtaisesti mikään viileiden päivien ja sateiden ystävä, mutta paikallinen luonto ja vesivarastot ovat suorastaan huutaneet vettä. Neljän vuoden kuivuuskauden jälkeen nyt on ilmeisesti luvassa jonkun verran helpotusta. 

Ei täällä meidän nurkilla nyt toistaiseksi ainakaan ole vielä näkynyt mitään tulvia tai syöksyvirtauksia, vaikka niistäkin on varoiteltu. Jossain osin Kaliforniaa tämä kuitenkin on ollut jo tottakin. El Niñosta ja sen mukanaan tuomista sateista ja sääilmiöistä on täällä puhuttu jo alkusyksystä lähtien, edelleen ennuste on, että tästä tulee vahvin El Niño vuosiin. Tässä on nyt odoteltu, että mitä tässä on tuleman, vai onko tämä taas vaan tällaista amerikkalaista liiottelua, jossa maalaillaan kauhukuvia tulvista ja maanvyöryistä ja sitten sitä satelee muutaman päivän. Tähän mennessä sateet eivät ole kauheasti Suomen syyssateista poikenneet, vaikka välillä (varsinkin öisin) on vettä tullut silleen vähän reippaamminkin. Edelleenkään joka päivä ei sada, vaan ensi viikollekin on luvassa kohtuullisen hyvää keliä, kunhan nyt ensin viikonlopun sataa. Tosin rannikolla tämä El Niño on näkynyt suurempina aaltoina, surffarit on innoissaan maverickseista, mutta meri on myös arvaamaton. Tällä viikolla on uutisoitu ainakin yhden surffarin kuolemasta ja kaksi nuorta huuhtoutuivat mereen rantakallioilta aallon iskiessä päälle ja vieden mukanaan.

Mutta onhan tämä sään puolesta siis joka tapauksessa hyvin poikkeava edellisistä talvista. Jos tilastollisesti katsotaan, niin tammikuun ekalla viikolla satoi enemmän kuin viimeisen kolmen vuoden tammikuina yhteensä. Ja todellakaan tammikuun alussa ei satanut koko ajan ympäri vuorokauden. Eli erittäin kuivaa on viime vuodet todellakin ollut. Sateesta ei kauheasti täällä kannata nyt valittaa, ja nopsasti ihmiset täällä kyllä kommentoi takaisin, että kaikki tämä sade tarvitaan, jos joku vahingossa sattuu jotain säästä napisevan. 

Sadetta tärkeämpää noin niinkuin vesivarantojen suhteen on lumen tulo vuorilla. Ja on sitä onneksi tullutkin. Viime vuonna tähän aikaan Tahoella käydessä, kylä oli lumeton ja rinteet jonkun asteisessa hiihtokunnossa. Nyt puhutaan jopa reilusta parista metristä lunta, ja lisää on tullut säännöllisesti. Tosin asiantuntijoiden mukaan vettä ja lunta pitäisi tulla säännöllisesti vielä maalis-huhtikuulle, jotta voitaisiin katsoa kuivuuden päättyneen. Saa nähdä kuinka käy. Ainakin normaalisti keltaisena loistavat kukkulat ja nurmikot ovat silmän räpäyksessä muuttuneet jälleen kirkkaan ruohonvihreäksi. Jännä, miten sinnikästä tuo nurmikko tai mikä lie täällä on. Kuukausienkin kuivan kauden jälkeen pienikin sade riittää ja taas maailma näyttää vihreältä. 

Tässä vielä näytönkaappaus viime viikolta. Ei ole kyllä kertaakaan tämän lähes neljän vuoden aikana näyttänyt sääennuste tältä. Mutta nyt näytti. 

Lenkkikelit

Ei se elämä todellakaan mitään pelkkää reissaamista ole, vaikka niistä toki on helpompi kirjoitella blogiin enemmän tai vähemmän tuoreeltaan. Siitä tavallisesta heräsin, menin töihin, tein töitä, tulin töistä, söin, katsoin teeveetä ja nukuin -arjesta kun ei saa kovin hohdokasta blogitekstiä vaikka kuinka yrittäisi. ;)

Viime aikoina on kävelylenkitkin jääneet valitettavan vähäiselle, kun töistä tullessa alkaa olla jo pimeätä ja viikonloput ennen ja jälkeen joulun olivat täynnä kaikkea tohinaa ja räkimistä. Nämä tammikuiset talvikelit on taas yhtäkkiä yllättävän lämpimät ja sadetta ei ole näkynyt mailla halmeilla. Joten mikäs sen parempi tapa käydä purkamassa työstressiä, varkaiden aiheuttamaa ärsytystä ja turhautumista kuin pistellä tossua toisen eteen. Ärsytys ja turhautumien on hyvä tekosyy reippaseen kävelylenkkiin. Niin ja se Kalifornian tammikuinen aurinko.

Iltapäivän lenkkikelit

Lenkkimaasto

Kalifornian tammikuu

Rauhaa ja hiljaisuutta

Ja suhteellisen reipas kävelylenkki, loppurutistus jokusella juoksuaskeleella

Ja lenkittäjänä kuulokkeista suomalaista asennemusiikia :)

Sataa, sataa ropisee - vihdoin!

Jos on kohta kaksi vuotta odoteltu sadetta, niin nyt sitä riittää. Ensimmäinen syysmyrskyn tapainen oli kiitospäivän viikonloppuna ja sen takia meidän lentokin oli silloin myöhässä, kun San Franciscon päässä satoi melko reippaasti.

Kunnon myrsky saatiin viime viikon torstaina. Ennustivat kovaa tuulta ja reipasta sadetta. Onneksi kuitenkin se reipas tuuli tuli vain yöllä puuskittain, sillä päivällä sitä sadetta tuli niin riittävästi, että sekin onnistui vähän sekoittamaan kaikkea. On se tietty helppoa suomalaisena miettiä, että voi hyvää päivää, eivät ole täällä edes sateeseen tottuneet, mutta ei se ihan niin yksinkertaista ole. Ensinnäkin sitä vettä tuli vuorokauden aikana täällä meidän nurkilla 4 tuumaa, eli n. 10 cm. Vertailun vuoksi kurkkasin Suomen säätilastoista: Etelä-Suomessa sataa eniten elokuussa ja keskimääräinen elokuun sademäärä on 80 mm ja sadepäiviä yhteensä keskimäärin 15. Täällä tuli siis vuorokaudessa enemmän vettä kuin keskimääräisesti koko elokuun aikana Suomessa. Eipä silti, sadetta tuli sen yhden vuorokauden aikana enemmän kuin tällä alueella koko vuoden 2013 aikana. Kyllä, siis todellakin on kärsitty kuivuudesta ja kyllä, sitä vettä tuli kuin sieltä kuuluisasta Esterin takalistosta.

Tähän kun sitten yhdistää sen, että vaikka joinain päivinä oli edellisillä viikoilla jo sadellut, niin pääsääntöisesti vuoteen ei ole satanut yhtään. Viemäreissä on siis kaikenlaisia lehtiä ja muuta roskaa, jotka helposti tukkivat ne. Eikä ne viemärit välttämättä tällaista määrää vettä muutenkään ehtisi vetämään. Tuloksena oli sitten tulvivia teitä ja rankkasateen aiheuttamia syöksytulvia. Täällä meidän nurkillakin joitain teitä oli suljettu ajoittain kokonaan, varsinkin siltojen alla olevissa alamäissä, joista ei pysty näkemään, että paljonko sitä vettä oikein on ja josta ei silloin ole mitään syytä ajella. Onneksi oma työmatkani on tasaista tietä, vaikka kyllä sitä silläkin matkalla ajoittain oli reipas kerros vettä, eli vesiliirtoa sai kyllä varoa. Edelliseltä yöltä oli vielä tiellä katkenneita oksia alkumatkasta, joita olisi pitänyt pystyä väistelemään veden ohessa. Onneksi kuitenkin jo parisen viikkoa oli ajoittain sadellut ja tieltä oli huuhtoutuneet kaikki viime vuoden öljyt ja kurat. Täällä kun on kuukausia ensin satamatta, niin kaikki autoista tippuneet öljyt ym. on siinä tienpinnassa, kun sitten tulee vettä, niin se vesi + öljyt sun muut on melkoisen vaarallinen yhdistelmä ja peltiä ruttaantuu, jos ei kaasujalkaa hillitse.

Tuolla rannikoilla, kuten San Franciscossa, Oaklandissa ja vaikka Santa Cruzissa oli selkeästi pahempia tulvia ja vettäkin tuli käsittääkseni enemmän. Jossain uutiskuvissa näkyi kuvia puolestaan esimerkiksi Napan alueella, jossa ihmiset menivät sup-laudoilla teillä, kun tiet lainehtivat niin reippaasti. Joku näytti menneen vesisuksillakin. Jos tämä linkitys nyt toimii, niin Santa Cruzissa eräät rappuset näyttivät tältä:

Post by Central Coast News KION.

En tiedä, kauanko tämä linkki toimii, mutta tässä uutisessa kuvamateriaalia, että miltä se muualla sitten näytti.

Se, mikä tästä paikallisesta sateesta tai myrskystä tekee kaikkien varoitusten (ja niitähän siis oli edellisenä päivänä kaikki tiedotusvälineet täynnä) arvoisen on se, että koska todellakin täällä normaalistikin sataa suhteellisen vähän, mutta viimeisen kahden vuoden aikana on satanut erittäin vähän, on maa erittäin kuivaa. Tällaisten vesimäärien imeytyminen ei ihan kuivaan maahan ole kovin nopeaa, joten esimerkiksi vuorilla mutavyöryt ovat enemmän kuin todennäköisiä. Myös kovasti vettä kaivanneiden puiden juuret ovat kuulemma normaalia lähempänä maanpintaa (en tiedä, onko tämä mahdollista, näin minulle ainakin vakuuteltiin) ja kun se maa kastuu ja on sellaista mutavelliä, niin isoja puita kaatuilee. Eikä ne puut sitten katso, että kaatuvatko autojen, talojen tai sähköjohtojen päälle, joten nämäkin sitten aiheuttivat jonkun verran ongelmia. Lisäksi taloja ei ole rakennettu yleisesti varautumaan tulviin ja tällaisiin sateisiin, eli ensimmäinen kerros saattaa olla suoraan maantasalla, eikä mitään rappusia oven edessä, saati mitään ritilöitä. Silloin on hiekkasäkit oven edessä tarpeen, jos ei halua vettä valuvan sisälle (me asutaan onneksi toisessa kerroksessa). Ja jos käy niin köpelösti että joku vesiojan tai puron reuna sortuu tai pato hajoaa, niin sitten sitä vettä on sisällä ja reippaasti. Näin valitettavasti kävi Pohjois-Kaliforniassa asuville tuttavillemme.

Ja niinhän sitä tietty voisi riemuita, että vihdoinkin sitä vettä tulee ja kuivuus väistyy. Valitettavasti yhtälö ei vaan ole ihan niin suoraviivainen. Se kaikki ylimääräinen vesi valuu helposti tuonne lahteen ja mereen, eikä siten vesivarantojen täytteeksi. Tosin niissäkin alkaa kuulemma jo pikkuhiljaa vedenpinta nousta, onhan tässä kuitenkin lähes koko viime viikko (viikonloppua lukuunottamatta) satanut ja sade on jatkunut sitten tälläkin viikolla. Tärkeätähän vesivarantojen suhteen toki on myös, että kuinka paljon tuolla vuorilla sataa talven aikana lunta, josta sitten sitä juomavettäkin sitten saadaan.

Mutta pääsääntöisesti kuitenkin jee, sataa, sataa ja sataa! Ajatella, että sekin päivä tuli, kun sateesta oikein riemuitsee - ainakin osan aikaa. :)

Muutama muukin oli hakemassa autolla lastaan koulusta torstaina. Normaalisti yli puolet lapsista kulkee pyörällä tai kävellen.

Ei mikään mestariotos ja vedenpintakin on jo melko alhaalla, mutta paikallisen kauppakeskuksen parkkipaikka näytti iltapäivällä tältä

Hätätiedotteet kännykkään ainakin toimivat

Sataa, ei sada, vai sataako sittenkään

Tässä on kuukauden sisällä tullut jo ruhtinaallisesti sadetta jopa viitenä päivänä / yönä. Ja oikeasti ruhtinaallisesti, sillä se taitaa olla enemmän kuin koko alkuvuonna yhteensä ja ehkä jo enemmän kuin viime syksynä. Lisää vettä silti kaivataan ja rutkasti, sillä maa ja vesistöt suorastaan huutavat vettä. Lehtiä kun lukee, niin välillä ovat toiveikkaita, että saataisiin kostea El Niño -talvi. El Niñohan on siis merivirran muuttumista Tyynellämerellä ja se mm. aiheuttaa sateita tällä alueella. Tällaista El Niño -talvea on täällä nyt jo odoteltu jonkun aikaa. Viimeisimmät uutiset tosin ovat vähän pessimistisiä sen suhteen, että onko näitä El Niñon tuomia sateita tänä vuonna sittenkään tulossa. Toisaalta sateet eivät tietenkään ole kiinni pelkästään El Niñosta, joten kyllä silti vielä voi tulla kostea talvi. Toivottavasti.

Sinänsä jännän lämmintä ollut vielä näinkin loppuvaiheessa vuotta. Halloweenin paikkeilla oli jo vähän viileämpää ja kaasulämmitinkin hurahti jo päälle parina yönä / aamuyönä. Halloweeninahan täällä satoi ja heti kun oli pilviä taivaalla, niin yölämpötilakin pysytteli korkeampana ja sitä kautta siis myös sisällä on lämpimämpää. Pilvet siis todellakin näyttävät aika tehokkaasti estävän lämmön karkaamisen ylöspäin. Joinain aamuina on ollut suhteellisen viileää, mutta jännästi vaan se lämpötila nousee sen 10-15 astetta puoleen päivään mennessä. Eli mitä tahansa laitat päälle aamulla, on lounasaikaan ihan liikaa. Tällä viikolla huristelin yhtenä päivänä kotiin jopa auton katto alhaalla, joka ei - myönnettäköön - ollut ehkä sittenkään ihan niin hyvä idea. Ei se ajaessa enää niin lämpimältä se ilma tunnukaan, varsinkin kun aurinko on töistä tullessa jo vähän niinkuin laskemaan päin.

En sitten edelleenkään ole tottunut näihin paikallisiin kaasulämmittimiin. Tässä asunnossa meillä on vielä ne lämmittimet vain sellaiset ristikot seinässä lähellä kattoa ja niitä ei voi mitenkään yksittäin sulkea pois päältä. Eli kun eteisen sensorin mukaan on riittävän viileää, niin lämmitin hurahtaa päälle joka huoneessa. Ja tähän tottumattomana sitten itse ainakin herään siihen hurinaan lähes joka kerta. Ostettiin keväällä poismuuttaneelta suomalaisperheeltä sellainen sähköpatteri, öljykiertoinen ja päädyttiin ostamaan nyt toinen vastaavanlainen. Ovat nyt molemmat makuuhuoneissa. Kaasulämmitin siis on laitettu melko pienelle ja makuuhuoneet lämmitetään pattereilla. Aamulla sitten laitamme kaasulämmittimen vähäksi aikaa päälle, että muutkin huoneet lämpenevät. Tähän on nyt päädytty ihan siitä syystä, että saisi nukkua edes suhteellisen rauhalliset yöunet ilman käynnistyvää ja sulkeutuvaa lämmittimen hurinaa. Tämä on itse asiassa ihan eri lähteissäkin esille tuotu tyypillinen ratkaisu sekä turhan lämmityksen välttämiseen, että rahan säästöön. Meillähän on tätä tilaa nykyään siis enemmän kuin ennen, eikä meillä ole mitään tietoa, että mitä koko asunnon pitäminen sellaisessa Suomessa totutussa sisälämpötilassa mahtaa maksaa. Ainakin pidempään asuneet suomalaiset tuttavat sanovat, että törkeän kallista on ja on syytä joko karaistua vähän viilempään asuntoon aamuisin tai sitten maksaa itsensä kipeäksi. No, nyt ei ole vielä kauheasti yhtä viikkoa lukuunottamatta tarvinnut asuntoa lämmittää, mutta eiköhän se tästä talven myötä selviä, että paljonko lämmitys rahaa syö.

Tällaisena pohjoismaisena vilukissana sitä kyllä välillä kaipaa sitä suomalaista koko-ajan-sama-sisälämpötila -tasalämpöä. Töissä aina naureskelevat mulle, kun mä siellä palelen (kesällä ilmastointi oli aika viileällä ja nyt aamuisin töihin tullessa on ulkona aika viileää), että sähän olet Suomesta, mitä sä oikein palelet. Vastaan niille, että no nimenomaan just siksi. Olen tottunut lähes tasaiseen sisälämpötilaan kesät talvet. Aamuisin taas Suomessa puetaan päälle aamulämpötilan mukaan, eikä yritetä arvailla, että mitäköhän se lämpötila päivällä näyttää ja kuinka monta kerrosta vaatteita sitä pitää laittaa aamulla, että voi ilman lämmitessä sitten riisua kerroksia pois. Ihmisille näyttää olevan kamalan vaikea hahmottaa sellaista tilannetta. Joten olenkin todennut sanomaan, että siksi muutinkin pois Suomesta, että mä palelin vielä pahemmin siellä talvella ulkona. Seuraavalle varmaan vastaan, että toisin kuin voisi kuvitella meillä suomalaisillakaan ei kulje mitään pakkasnestettä veressä tai verenkierto ei ole yhtään sen paremmin sopeutunut kylmään. Osataan vaan Suomessa pukeutua paremmin sitä tasaisemmin kylmää vastaan. Täällä tosiaan näyttää koululaiset polkevan aamulla kouluun edelleen shortseissa (aamulämpötila n. 5-10 C), kun mulla on noin kolme kerrosta vaatteita päällä autolla hurruutellessa.

Kevät, kevät, kevät

Alkuvuoden sää on ollut vähän vaihteleva. Jo maaliskuussa oli hellepäiviä ja kävimme  viettämässä Santa Cruzin rannallakin yhden sunnuntaipäivän ja sitten tulivatkin vähän myöhässä (ei edelleenkään riittävästi) sadepäivät. Muutenkin onkin viihdytty tässä kotinurkilla, kun tuo muutto ja muuttopakkauskin osuivat tuohon teinin koulun kevätloman kohdalle.

Nyt on taas ihanan keväistä ja aurinkoista, melkein kesäistä. Silti aamun ja iltapäivän lämpötilaero on melkoinen. On aina vähän haasteellista pukeutua aamuisin siten, että tarkenee aamulla töihin lähtiessä ja töissä ilmastoiduissa sisätiloissa, mutta ei läkähdy kotiin ajellessa. Tosin välillä on pakko ajella auton ikkunat auki, kun auto on seissyt auringossa koko päivän ja muistuttaa ehkä enemmän jotain saunaa tai muuta kuumakoppia kuin autoa. Nämä kuvat ovat kyllä jo n. kk takaiset, mutta havainnollistavat ehkä selvemmin päivän lämpötilavaihtelun aamulla töihin lähtiessä ja sieltä kotiin palatessa.
.

Muuttolaatikot on vihdoin kaikki purettu ja itse laatikot pääsivät toiseen suomalaiseen kotiin uuteen muuttoon. Nykyisen asuntomme keittiö on edellistä vähän pienempi kaappitilojen suhteen. Onkin pitänyt ostaa pieneen varastokaappiin hyllykkö, jotta saa sinne ns. ruokavaraston ("pantry"). Kovin harvoin käymme tuolla Costcossa, mutta kun siellä käy, pitää aina ostaa niin isoja pakkauksia, etteivät mahdu keittiön kaappiin. Tai toki mahtuvat, mutta sitten ovat täynnä tiettyä tavaraa aina kerrallaan. Eli jos ei halua sitten syödä niitä kikherneitä päivittäin ja seuraavalla viikolla sitten pastakastiketta päivittäin, on tuollainen ruokavarasto-tyyppinen ratkaisu ihan pakollinen.

Tässä muuttopäivällinen. Keittiön laatikot vielä purkamatta, joten juomalasiksi piti kelpuuttaa mittakannu

Tyhjät laatikot odottavat uutta muuttajaa

Stanfordissa järjestettiin taas noille nuorille tarkoitettu viikonlopun pituinen koulutustapahtuma, Stanford Splash. Teini halusi nyt keväälläkin mennä sinne, vaikka ei päässyt kaikille haluamilleen luennoille. Tällä kertaa otti ohjelmaan myös jotain hauskaa tekemistä ja opetteli siten lauantaina pelaamaan huispausta (quidditch) ja sunnuntaina sitten haavipalloa (lacrosse). Joka siis tarkoitti molempina päivinä 1,5 tuntia juoksemista Stanfordin edustan nurmikolla täydessä auringonpaisteessa..

Eräs entinen työkaverikin kävi työreissulla täällä meidän nurkilla viime kuussa ja toi mukanaan mieluisia tuliaisia.

Tämä onkin jo kolmas keväämme täällä ja alkaa jo olla niin tuttua, että mitä väriloistoa on milloinkin puissa ja kukissa ja milloin lenkkipolulla pitää väistellä pienenpieniä kulkijoita.

Kanadanhanhipariskunta poikasineen tänään lenkkipolullamme

Tätä kirjoittaessa on pääsiäinen. Täällä se ei näy oikein kauheasti mitenkään. Kaupat ovat auki, jotkut harvat kaupat tosin näyttävät pitävän huomenna ovensa kiinni. Pienemmille lapsille on toki erilaisia pääsiäismunajahteja (easter egg hunt) järjestetty, mutta näin teinin vanhempana ei moisiin enää oikein ole mitään asiaa. Kaupoissa kyllä myydään pääsiäiskoristeita ja isoja pusseja noita muovimunia, joissa karkkeja voi siis sinne pääsiäismunajahtiin piilotella. Ja tietty erilaisia pääsiäissuklaita on kaupat pullollaan. Ainakin joulu, Valentine´s day ja pääsiäinen ja ehkä Halloweenkin näyttävät täällä olevan ainakin suklaatehtaiden kulta-aikaa.

Kuivuuden kourissa

Blogi on ollut tarkoitettua enemmänkin tauolla. Työpäivät, allergiat, vatsataudit, uuden vuokra-asunnon metsästys ja muut päivittäiset asiat ovat vieneet kaiken liikenevän ajan. Tämäkin blogikirjoitus on ollut pitkään kesken, mutta julkaistaanpa nyt miniversiona, kun ei kerran teksti sen enempää etene.

Vuosi 2012 (eli tänne tulovuotemme) oli Kalifornian historian lämpimimpiä vuosia, vuosi 2013 taas koko tunnetun ja kirjoihin rekisteröidyn historian kuivimpia. Keväällä ei satanut juuri ollenkaan, joulukuussakaan ei (nämä molemmat ovat ne sateisimmat ajat täällä). Kesällä taisi yhtenä päivänä sataa muutaman minuutin. Vuosi 2013 loppuikin ihan kuivin jaloin, ei sadetta. Eikä kauheasti vuoden 2014 alussakaan. Tammikuussa meidän alueella satoi muistaakseni virallisen tiedon mukaan 0,01 tuumaa. Eli käytännössä ei yhtään. Helmikuussa ja maaliskuussa on sentään välillä sadellut ja pari kertaa kunnollakin, mutta ei riittävästi kuivuuden karkoittamiseksi. Sen verran kuitenkin, että maastot ja kukkulat näyttävät jälleen vihreiltä. Vielä reilu kuukausi sitten ne näyttivät samalta kuin elokuussa, eli keltaiselta, kuivalta auringon polttamalta.

Myöskään vuorilla ei ole tullut lunta niin paljon kuin aiemmin, joten vesivarantojen tilanne ei ole mikään hurjan hyvä. Eri puolilla Kaliforniaa on erilaisia vedenkäyttörajoituksia sen mukaan, mikä vesitilanne on. Meille ei lappua postiluukusta ole vielä tullut, mutta yleisesti vedenkäyttöä olisi hyvä rajoittaa ihan vapaaehtoisesti. Tosin yksittäisen talouden vedenkäyttö on pientä hedelmätarhojen ja viljelysten rinnalla. Ja Kaliforniahan tuottaa suuren osan maan vihanneksista ja hedelmistä. Kukaan ei oikeastaan osaa vielä ennustaa, että paljonko vettä tarvittaisiin lisää, jotta ruuan hinta ei  nousisi. Uutisia karjafarmareista ja heidän suunnitelmistaan karjansa pienentämiseksi on aina välillä näkynyt, koska kustannukset nousevat heilläkin koko ajan. Ruokaa lienee siis tarjolla jonkun verran vähemmän ja kalliimmalla, varsinkin jos kuiva kausi jatkuu tästä vielä kovinkin pitkään. L.A:n alueella pelättiin aiemmin tulevia metsäpaloja, koska maa on yhtä kuivaa kuin syksyllä.

Maaliskuun sateet ovat onneksi kuitenkin tuoneet jonkun verran helpotusta, vaikka vesivarannot ovatkin yleisesti alle puolen keskiarvosta. Juttelin erään paikallisen ihmisen kanssa ja hän kertoi, että 70-80-luvulla joskus oli viisi kuivempaa vuotta peräkkäin ja niistäkin selvittiin, mutta välillä piti keksiä vähän luovia ratkaisuja. Niinkuin kylpyveden käyttämistä ulkokukkien kasteluun jne.

Joten suomalaisesta perusasenteesta poiketen ollaan kovasti viime aikoina toivottu sadetta (vaikka Suomessa sadepäivät eivät niitä toivotuimpia olleetkaan). Olihan se edellisviikoinen hellekeli ihan kiva, mutta tähän aikaan kuuluisi kuitenkin vielä tulla ajoittain vettäkin. Tälle ja huomiselle päivälle on sentään luvattu 60-70%:n todennäköisyydellä sadetta, mutta jos se sade oli tuo äskeinen muutaman minuutin hiljainen ripsiminen, niin ei siitä kauheasti apua ole.

Muutama kaavio ja tilasto vielä aiheeseen liittyen, jos aihe kiinnostaa enemmän:
Päivittäinen vesitilannepäivitys: http://cdec.water.ca.gov/floodER/hydro/
Vesivarantojen tilanne ja lumitilanne: http://www.ucchm.org/droughtupdates
Kuivuustilanne maaliskuussa: http://www.accuweather.com/en/weather-news/calif-drought-exposes-more-opp/24305982
USA:n kuivuustilanne tammikuussa: http://www.washingtonpost.com/blogs/govbeat/wp/2014/01/17/brown-to-declare-california-drought-emergency-as-western-water-woes-intensify/
Koko maan tilastoja: http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/drought/2014/2

Ilmastosta

Aikaa on vaikea hahmottaa muutenkaan, kun se tuntuu laukkaavan niin nopeasti. Täällä se on ainakin vielä ollut tolkuttoman paljon vaikeampaa. Ja ehkä eniten siitä syystä, että talvi ei koskaan tullut. Paikallisten mukaan se kyllä tuli ja kaikkien tilastojenkin mukaan täällä oli viime talvena ennätyskylmää (mittari taisi muutamana aamuna olla lähellä nollaa celciusastetta). Ja sekin siis vain aamuisin. Kun aurinko alkaa paistaa, lämmittää se melkoisesti, vaikkei lämpötila nyt mihinkään kesälukemiin nousisikaan. Kouluun pyöräilevillä lapsillakin näytti olevan shortsit jalassa aamuisin myös tammikuussa. Itsestä se tuntui aina alipukeutumiselta, kun olin sentään itse varustautunut oikein hanskoilla ja syystakilla ja melkein tuli aamulla jopa kylmäkin. Mutta jo 30 min päästä ne hanskat ja takki saattoivat olla jo aivan liikaa. Kerrospukeutuminen on siis kova sana talvikuukausina ja usein muulloinkin. Neljään vuodenaikaan tottuneena on vähän outoa tottua tähän, ettei niitä selkeitä ja selvärajaisia vuodenaikoja olekaan. Puolison mukaan täällä on neljä vuodenaikaa, kesä, kesä, kesä ja melkein kesä. Eräs paikallinen mies oli sitä mieltä, että vuodenaikoja on täällä kaksi: päivä ja yö. Kuten olen tainnut täällä jo useampaan kertaan mainitakin, ilma viilenee todella nopeasti auringon laskettua, joten päivä ja yölämpötilat ovat todellakin hyvin erilaiset toisiinsa nähden.

Viime kesä ja ilmeisesti koko viime vuosi oli poikkeuksellisen lämmin, yksi lämpimimmistä koskaan. Meidänkin nurkilla lämpötilat hätyyttelivät 90F eli +30C:n rajaa ja sen ylikin useampanakin päivänä kesä-elokuussa. Tänä vuonna on paikallisten mukaan ollut normaalia viileämpää ja vain yksittäisiä +30:n asteen päiviä on ollut tässä meidän nurkilla. Itse asiassa lämpimimmät kelit alkavat olla juurikin nyt. Tai ainakin siltä tuntuu öisin, kun herää yltä päältä hiessä, kun sisällä on niin lämmin. Meille ja muillekin on asuntoa etsiessä aina vuokranantajat sanoneet, että asunnossa ei ole ilmastointilaitetta, koska ei sitä täällä oikeastaan tarvitse. Harvoin toki tarvitseekaan ja näitä kosteankuumia sisälämpötiloja ei ole ollut kuin muutamana päivänä ja yönä niin, että häiritsisivät eloa ja nukkumista. Silti noilla asunnonomistajilla näyttää noita ilmastointilaitteita kuitenkin täälläkin asunnoissaan olevan... 

Se, tarviiko sitä ilmastointilaitetta, riippuu niin paikasta. Täällä San Franciscon lahtialueella on tällainen mikroilmasto. Vaihtelut lämpötilassa ja kelissä voivat olla hyvinkin suuria ihan lähelläkin olevien paikkojen välillä. Osittain siihen vaikuttaa meri, lahtialue ja vuoret. Kuten aiemminkin olen todennut San Franciscossa on aina viileämpää kuin meillä ja usein myös kylmä tuuli. Se ei siis ole mikään rantalomakohde tai välttämättä edes lämmin, vaikka maantieteellisesti hyvin etelässä onkin. Vaikka lämpöennuste sinne näyttäisi +20 C astetta, voi lyhythihaisella tulla viileä. (Ja ne turistit siis edelleen tunnistaa niistä Alcatraz fleecetakeista tai San Francisco tuulitakista, jonka ovat joutuneet kelien viileyden takia hankkimaan.) Heti San Franciscon kukkuloiden jälkeen olevassa South San Franciscossa on lähes aina sumuista ja viileää. Pahimmillaan siellä ei kuulemma tarvitse koko vuoden aikana kertaakaan vetää jalkaansa shortseja.

Tässä San Franciscon lahden vieressä tai niemimaalla ilmasto on pääsääntöisesti miellyttävä, ei liian kuuma, eikä liian kylmäkään. Poikkeuspäiviä toki suuntaan ja toiseen löytyy. Vettäkin sataa melko harvoin. Viimeisen vuoden aikana on sadetta ollut poikkeuksellisen vähän (vesipulastakin jossain jo puhutaan). Jouluna ja sen jälkeen taisi sataa pari viikkoa, välillä oikein kunnollakin. Keväällä ja kesällä on ripotellut vettä ihan muutamina päivinä, vaikka normaalisti keväällä yleensä pitäisi jonkun verran välillä sadellakin. Ukkostanut on koko meidän täällä oloaikana vain kahdesti, joista toinen eilen. Silloinkin kuulin yhden jyrähdyksen, mutta vettä ei tullut. Nämä kuivat ukonilmat onkin sitten mahdollisia metsäpalon sytyttäjiä, kun maa on paikoin ihan rutikuivaa tähän aikaan vuodesta.

Etelään päin mennessä, kun tuo merenlahti loppuu ja vieressä on tuulen blokkaavat vuoret, lämpötila voi kevyesti olla kesällä 10 astetta lämpimämpää kuin tässä meidän nurkilla. Merenrannassa sitten taas viileämpää ja varsinkin kesällä usein sumuista (kylmän meren ja auringon yhteisvaikutuksen tulosta kuulemma), joka peittää auringon aamupäiviksi jopa kokonaan. Tosin ei kuitenkaan blokkaa UV-säteitä, tämä on vähän polttavamman karvaammin jonkun kerran tullut koettua.. Paras biitsikeli itseasiassa Half Moon Bayn rannalla on meidän kokemuksen mukaan ollut tammikuussa, jolloin kohdalle osui aurinkoinen päivä, mutta sumua ei ollut. Ja kaikki tämä edellä mainittu siis maksimissaan tunnin ajomatkan säteellä. Oma asiansa on sitten tuonne pohjoisempaan sisämaahan lähteminen, jossa tähän aikaan 45C:n lämpötilatkaan eivät ole ollenkaan poikkeuksellisia, kun ei mereltä tuleva tuulikaan yllä sinne enää ollenkaan vilvoittamaan. Täällä tuleekin kurkattua sääennustuksia paikkakuntakohtaisesti huomattavasti useammin kuin Suomessa, jos johonkin on lähdössä.

Toistaiseksi kelien puolesta ei ole ollut Suomessa vietettyjen vuosien jälkeen valittamista, eikä talvella paukkupakkasia kaipaakaan. Paikallisetkin sen toki tiedostavat, että tällainen Kalifornian aurinko on melko luksusta. Osalle se on kuulemma ainoa syy asua täällä liikenneruuhkien, kalliiden hintojen ja tiheään asuttujen kaupunkien osavaltiossa. Tosin tähänkin sitten tottuu. Eräs nainen kertoi poikansa muuttaneen St. Louisiin ja valitelleen, kun piti oikein talvitakki ja pitkät housut ostaa, kun muuten sinne oikeasti jäätyy. (Äidin vastaus oli tähän ollut, että "lapsirakas, tätä kutsutaan vuodenajoiksi ja niiden vaihteluksi" ;-).) Myös high schoolin apulaisrehtori kehoitti vanhempia harkitsemaan monelta kantilta jatko-opintojen suunnitelmia ja eri vaihtoehtoja. Täällä monella (varsinkin aasialaistaustaisella) tavoitteena ovat koillisrannikon Ivy League yliopistot, kuten Harvard, Yale ja MIT. Sieltä on kuulemma jokunen oppilas tullut maitojunalla kotiin ihan vain sen takia, että tottuminen neljään vuodenaikaan ja hyisen kylmiin tuuliin talvella ja lumimyrskyihin on ollut aivan liian iso shokki täällä asuttujen vuosien jälkeen.

Niin ja se "Golden California". Nimitys ei tule kuulemma pelkästään kultakuumeesta tai täällä löydetystä kullasta 1850-luvulla, vaan siitä, että kaikki nuo kummut ja nyppylät kaupunkien ulkopuolella, ovat vihreitä vain hyvin pienen osan vuodesta. Suuren osan vuodesta ne ovat auringosta palaneita ja kullankeltaisia laajoja alueita. Lentokoneesta katsoen ne ja toisaalta myös kalifornian kultaunikkoniityt näyttävät kuulemma kuin isoilta kultaniityiltä. Yksi osavaltion virallisista väreistäkin on kulta. Siksi siis tämä on "The Golden State".

Villasukat käyttöön

Syksyn kelit on täällä olleet ilmeisesti vähän poikkeuksellisenkin lämpimät. Aurinko on paistellut ja lämpötilat on ollut yleisesti vielä parinkymmenen asteen paikkeilla tai pikkaisen ylikin vielä ihan viime aikoinakin. Onkin ollut vähän vaikea muistaa, että nyt on tosiaankin jo marraskuu. Aamuisin toki on viileää, kun yön aikana lämpötila laskee melko reippaasti. Mutta päivällä on ollut tähän asti vielä ihan lämmintä. Viikko sitten iski vielä vuodenaikaan nähden suhteellisen lämpimät keli ja jopa +25 C päivällä. Sen jälkeen lämpötila tipahtikin sitten reippaammin sellaisiin normaaleihin keleihin vuodenaikaan nähden, eli siinä +13-18 C paikkeilla näyttää nyt tuo ulkolämpömittari. Toisaalta, kun aurinko ulkona paistaa, tuntuu keli paljon mittarin näyttämää lämpimämmältä. Onkin vähän vaikea tottua, että miten pitäisi pukeutua, jos lähtee johonkin. Toiset ihmiset näyttävät kulkevan t-paidalla kun toisilla on jo melkein toppatakki päällä. Kun lähtee vaikka kävellen johonkin päivällä, huomaa nopeasti ylipukeutuneensa, kun on tuijottanut vaan sitä mittarin lukemaa.

Tämä lämpötilan lasku tuli niin yllättäen sitten lopulta, että meillekin tuli kiire tilata kaasu- ja sähköyhtiön mies laittamaan meidän kaasulämmitin takaisin päälle. Viime viikonloppu oli pitkä viikonloppu, kun täällä oli veteraanien päivä ja kouluissakin vapaata maanantai, joten jouduimme odottamaan kaasumiehen tuloa näin tiistaille asti. Piti viikonloppuna jo kaivaa villasukatkin esiin, kun ilman lämmitystä ainakin aamuisin tuntui kylmältä (vaikka sisälämpötilamittari näyttikin +19-20 C:ta). Itse asiassa vaikka sisällä oli 5 astetta lämpimämpää kuin ulkona, sisällä tuntui kylmemmältä ja tarvitsin enemmän vaatteita kuin ulkona, jossa aurinko kuitenkin paistoi päivällä oikein nätisti.

Meillähän on siis makuuhuoneissa kokolattiamatot. Kun olen kertonut niistä Suomessa asuville kavereille tai sukulaisille, on moni hämmästellyt, että "vieläkin kokolattiamatot, onpas vanhanaikaista". No, ei tunnu kovin vanhanaikaiselta, kun aamulla nousee sängystä paljain jaloin ja jalan alla onkin lämmin matto. Siitä kun jatkaa tepastelua kylppäriin, jossa on suhteellisen viileä laattalattia, tulee kiire hakea niitä villasukkia. Ja huomaa, että miksi varsinkin näin 1. kerroksen asunnossa ne kokolattiamatot onkin ihan hyvä idea. Varsinkin kun ei täällä mitään lattialämmityksiä tunneta. Tai ei ainakaan näissä tämän alueen vuokra-asunnoissa. Meidän kämpässä on siis kaksi tuollaista kaasulämmitintä. Toinen tuossa makuuhuoneiden välissä ja toinen olohuoneessa ja niillä pitäisi sitten saada koko kämppä lämpimäksi. Saattaa olla, että jos on kylppärin ovi unohtunut yöksi kiinni, ei aamusuihkuun ole mitään hinkua mennä muutamaan kuukauteen..

Nyt on siis taas kaasu ja liekki lämmittimissä ja pitää vaan nyt osata säätää ne sopivalle tasolle, että tarkenee, eikä tule yhtäkkiä asunnosta ihan saunakaan. Kaasufirman asentajan kanssa rupatellessa tuli tietty esiin, että olemme Suomesta. Hän kehui heti Suomen olevan erittäin kaunis maa. :) Kuulemma hänen kaverinsa oli juuri mennyt naimisiin suomalaisen kanssa ja muuttanut Suomeen. Siitä tuo tieto.