Kevättä ilmassa

Se on sitten kevät ja kukkaset. Tosin tänä vuonna tuntui, ettei talvea tullutkaan. Vuoden vaihteen jälkeen ei ole satanut kuin ihan yksittäisiä ripsauksia, vuorillakaan ei ole ollut lunta paljon ollenkaan. Lämmitystäkään ei ole pidetty päällä enää pariin viikkoon ollenkaan. Viime päivinä on lämpömittari näyttänyt jo +20 C:tä, parhaimpina päivinä jo +25 C tai ylikin. Vaikka päivien välistä vaihtelua on paljon ja aamuisin on vielä viileätä.

Viikko sitten viikonloppuna tarkoituksena oli vähän patikoida kukkulaa ja samalla katsella löytyykö Kalifornian unikkoja. Patikointi jäi vähän vähemmälle, kun lämpömittari alkoi näyttää +28 C. Mutta unikkoja ja muutamia muita luonnonkukkasia löytyi. Loput kuvat ovat lähinaapuruston kävelyretkien kännykkäräpsyjä. Värit ovat tulleet ympäristöön siis taas takaisin - ainakin hetkeksi.

Kalifornian tuliunikkoja, ei ihan koko niitty keltaisenaan kuitenkaan. /
California poppy, golden poppy. Unfortunately the whole hill is not yellow this time.

Nyt saattaa mennä lajitunnistus takapuolelleen, mutta todennäköisesti  kirjokiurunkukka. /
According to the sign further away this is Birdseye Gilia,

Alueella olevan luonnonkukkataulun mukaan, nämä näyttää lähinnä peltopunkalta, tiedä sitten. /
I guess these are Scarlet pimpernel flowers.

Joku puu kävelyreitin varrella. Ei tietoa lajista. /
I have no idea what this is, but I love that it is all white.

Magnolia

Ei tajua hajuakaan, mutta nämä on ihania kun ei vielä ole lehtiä, mutta kukat kukkii. /
No idea about this either. Pretty, though.

Sinisateet-kukkia kävelyreitin varrella. /
This one I know. It is Wisteria.

Seuraavat kaikki kuuluu luokkaan, ei mitään hajua, mutta kukkia riittää. /
The next ones are again in the "I-do-not-know" category. I should probably google more.

Luottotietojen tarkistamista

Tässä maassa luottotietojen kunnossaolo on suhteellisen tärkeätä. Vuokranantajat, luottokorttien myöntäjät, osamaksua antavat ja lainaa antavat tahot tarkistavat aina luottotiedot tai luottopisteet. Yritin selvitellä ja ehkä itselle ei ole niinkään tärkeää tietää itse omia luottopisteitä kuin tarkistaa, ettei omissa tiedoissa ole mitään vääriä tietoja. Eli kukaan ei ole ottanut mun nimellä luottokorttia (identiteettivarkaudet on täällä eri tavalla ongelma kuin Suomessa) ja ettei tiedoissa ole mitään maksamattomia maksuja.

Luottopisteetkin saisi kyllä tietoonsa maksullisista palveluista, mutta luottotiedot voi tarkistaa ilmaiseksi virallisesta lähteestä: https://www.annualcreditreport.com/index.action. Tuolta löytyvät kolmen isoimman luottotietofirman (tai mitä lie) tiedot eli: Experian, TransUnion ja Equifaxin tiedot. Itse sivuilla suositellaan tarkistamaan tietonsa kerran vuodessa eli sen, mitä niitä tietoja voi sieltä ilmaiseksi tarkistaa. Jos on ostamassa jotain isoa niinkuin asunnon, kannattaa tarkistaa kaikki kerralla. Muuten taas on kuulemma järkevä tarkistaa kerralla vain yhdestä firmasta ja tarkistaa siten tietonsa itse asiassa kolme kertaa vuodessa, eli yksi firma kerrallaan.

Sivustolla on nettilomake, jota kautta tietonsa saa. Tai ainakin jos kaikki menee niinkuin elokuvissa niin kuin puolisolla tämä meni. Mulla taas on ilmeisesti liian pitkät nimet ja yritin sitten kirjoittaa sinne missä tahansa muodossa (kokonaan eri tarina olisi tosiaan se, että millä eri tavoilla mun nimi täällä osataankaan kirjoittaa), aina tuli vastaus, ettei tietoja löydy. Eikun sitten täyttämään paperilomake ja lähettämään se yhteen niistä firmoista. Vastaus eli se luottotietoraportti kyllä tuli ihan siedettävässä ajassa, noin kahdessa viikossa. Ja selvishän se, että miksi niitä mun tietoja ei netistä saanut. Ovat tipauttaneet etunimestä yhden kirjaimen pois ja yksi kappale väliviivojakin puuttuu. "Also known as" -kohdassa ei sentään ollut kuin yksi eri kirjoitusmuoto, eli lisättynä toisen etunimen etukirjaimella. Saa nähdä mitä kaikkia "alias"-nimiä sitä saa joskus listata vielä papereihin.

Pääpointti oli kuitenkin, että siellä näkyvät ainoastaan minulla olevat luottokortit ja niiden maksuhistoria (ei maksamatta jätettyjä maksuja) sekä kohteet, jotka ovat tarkistaneet luottotietoni. Tämä tosin meillä oli jo tiedossakin, että viime vuonna asuntoa vuokratessamme taustamme ja luottotietomme tarkastettiin. Eli sinänsä ei mitään yllätyksiä. Eikä siis mitään ylimääräisiä luottokortteja, vaikka olen ihan satavarma, että edelliseen osoitteeseen menee varmasti maailman tappiin asti niitä esihyväksyttyjä luottokorttitarjouksia. Niin tolkuton määrä niitä silloin tuli aikoinaan niitä kirjeitä. Olen tosin sittemmin täyttänyt täällä sen kiellon, ettei minulle saa lähettää näitä tarjouksia, mutta siinä sai listata vain yhden osoitteen. Ja nimen. Ties millä nimellä ne niitä tosiaan lähettelevät.

Itsellä tuo raportti nyt oli suht lyhyt ja yksinkertainen, mutta pituus voisi varmaan olla sivukaupallakin. Niin innokkaasti ne täällä noita luottokortteja tyrkyttävät. Ihan normaalien kauppa- ja jopa yksittäisten vaatekauppaketjujenkin kanta-asiakaskortit kun on yleisesti samalla luottokortteja. Eli itse asiassa haetkin kauppaliikkeen luottokorttia. Itsellä on tällä hetkellä vain Macy´s:n vastaava. Sen luottorajakin pompsahti vain muutaman kuukauden jälkeen 300 dollarista kymmenkertaiseksi, joten sekin kyllä jo itselle kertoi, että luottotiedot lienee kunnossa. Mutta olihan se nyt hyvä saada aikaiseksi ihan virallisestikin tarkastettua. Vaikka tuskin tätä nyt tulee ihan 4 kk välein tehtyä jatkossakaan.

Jackson, Mississippi

Reissun viimeinen teksti vähän myöhässä, mutta vihdoin kirjoitettuna.

New Orleansissa olisi helposti vierähtänyt pidempäänkin, mutta sitten oli aika suunnistaa takaisin Jacksoniin. Jos totta puhutaan, niin fiksua olisi ollut viettää viimeinenkin yö New Orleansissa ja saada siten sinne lisää aikaa ja ajella sitten aamulla Jacksoniin. Päädyttiin kuitenkin yöpymään Jacksonissa, koska ei tiedetty kuinka kauan ajomatka kestäisi ja paljonko tiellä olisi ruuhkaa jne. Lisäksi kun nyt kerran reissulla oli kaksi meille uutta osavaltiolta, niin tuntui reilulta viettää edes hetki Mississippissäkin. Olimme kuvitelleet menevämme aamulla Vicksburg National Military Park -puistoon, jota olimme kuulleet kehuttavan ja joka on vajaan tunnin ajomatkan päästä Jacksonista. Mutta luonto teki tepposet ja taivaalta tulikin aamulla vettä. Ja ajoittain sateli oikein reippaasti. Ei siinä sitten oikein viitsinyt viimeistä reissupäivää viettää märissä kengissä tai vaatteissa tai kertakäyttösadetakissa. Niinpä piti etsiä muuta puuhaa.

Mississippillä on osuva (joskin joidenkin mielestä väärä) osavaltion slogan "The birthplace of American music" eli amerikkalaisen musiikin syntypaikka. Mississippiläiset väittävät ainoan oikeasti syntyisin amerikkalaisen musiikin, eli bluesin, juurien olevan täällä.
/
"The birthplace of American music". This (maybe controversiol) slogan is the slogan of Mississippi. The birthplace of the only, real, American born music, blues is said to be in here.

Piti siis keksiä jotain tekemistä sisätiloissa. Harmiksemme moni paikka oli kiinni maanantaisin tai Presidenttien päivän vuoksi. Mutta State Capitol eli osavaltion pääkallon paikka oli onneksi auki. Täällä siis työskentelee osavaltion senaatti ja edustajainhuone ja täällä järjestetään päivittäin opastettuja, ilmaisia kierroksia. Nyt kävi niin osuvasti, että kukaan ei ollut tulossa päivän toiselle kierrokselle, joten saatiin ihan oma yksityinen kierros ja sitä mukaa voitiin esittää niin paljon kysymyksiä kuin mahdollista. Saatiin ekstrahuomiota vielä, kun oltiin ensimmäiset suomalaiset vierailijat. Ainakin oppaan muistin mukaan ja meidän ihana opas oli kyllä jo jokseensakin iäkkäämpi herrasmies, joten hänellä lienee melko pitkälle ulottuva muistikin.
 /
Okay, so it was raining in Jackson, MI. So we needed to forget our original plans and look for something that was inside. Unfortunately most of the places were closed either because it was Monday (all the museums are closed on Mondays) or because it was the President´s day. But the State Capitol was open and we got there just in time for the guided 11 am tour. And we were the only ones, that were there, so it was a private tour!! Cool! We got to ask as many questions as we wanted to and the tour guide treated us extra special, since we were the first Finnish visitors that he could remember.

Tässä on kuvattuna Mississippin 34. kuvernööri Anselm J. McLaurin. Ei otettu kuva kuin tästä taulusta ja syy on siinä, että tämä herran on itse asiassa edesmenneen näyttelijä Robin Williamsin iso-iso-isoisä. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin kyllä siinä on samaa näköä. Varsinkin jos vertaa Yö museossa elokuvan roolihahmoon. Eikö?
/
This is a portrait of Anselm J. McLaurin, the 34th governor of Mississippi. Boring? Nope. He is actually the great-great grandfather of Robin Williams the actor. When you look at the picture and Robin Williams in "Night at the museum", they look a bit alike, right?

Itse rakennus on todella kaunis. Marmoria, lasimaalauksia, kymmeniä ja taas kymmeniä yksityiskohtia. Illinoisin rautatieyhtiö oli osavaltiolle velkaa noin miljoona dollaria 1900-luvun alussa. Mississippissä päätettiin sitten laittaa vähän jalalla koreasti ja rahat käyttöön. Siihen maailman aikaan, kun miljoona oli iso raha (ja on edelleen toki, mutta silloin siis vielä rutkasti isompi ja miljonäärejä täälläkin harvakseen). Rahat käytettiin enemmän tai vähemmän kaikki tämän rakennuksen rakentamiseen ja se rakennettiin valmiiksi muistaakseni noin 20 kuukaudessa. Kuvat eivät pysty kertomaan kaikkea ihanuutta.
/
The building is really beautiful, I mean Beautiful with a capital B. Illinois State Railroad owned taxes to Mississippi, about a million dollars in 1902. And that was a loooot of money back then. So the money was spent into building this. And it is beautiful (did I tell that already?), marble, glass paintings, tens and tens of details. And it was built in about 20 months. Wow. I wish the pictures would match the reality more.

Päästiin kurkistamaan sekä senaatin että edustajainhuoneen työtiloihin. Itse asiassa päästiin seisomaan myös kuvernöörin huoneeseen, koska kuvernööri ei ollut itse paikalla. Kuvernöörin huoneeseen vaan ei sytytetä valoja tällaisten tavallisten tallaajien vuoksi, joten siellä oli melko turha edes yrittää kuvata mitään.
/
We also got to peak to the senate and house of representative´s halls from the balconies. Very masculine interior I would say. We also got to go and stand in the governor´s office. The governor was not it, so they let us in for a short while. Unfortunately they probably only turn on the lights on the room when the governor is in it, so it was no use trying to take pictures in the dim light. But someone might be a big football fan..

State Capitol -rakennus ulkoapäin. Valitettavasti osa korjauksen alla ja siksi muovien peitossa.
/
The State Capitol building. Unfortunately part of it is under restauration, that is why you see a lot of plastic here.

Tuolla eteläisissä osavaltioissa näytti olevan enemmän amerikkalaisia autoja kuin täällä Kaliforniassa. Niin Mississippin poliisi, Mississippin lentokentän poliisi kuin New Orleansin kansallispuistovahditkin ajelivat Dodgeilla. Onnenpekat. ;)
/
There was a lot more real American cars in MI and LA than here in California. At least the State Capitol Police, Mississippi Airport Police and New Orleans Park Rangers were driving a Dodge. Lucky them. Well, with those gas prices, I would have one too.

Lamar Life Building, Jacksonin ensimmäinen pilvenpiirtäjä ja arkkitehtoonisesti kaupungin kauneimpia rakennuksia.
/
Lamar Life Building is one of the most beautiful buildings in the city.

Ja tässä on kuvernöörin asumus. Myös tämä oli harmiksemme suljettu.
/
And here is the governor´s house. And that was not open either because it was President´s day.

Sitten suunnistettiin Mississippin luonnontieteelliseen museoon. Ajattelin, että varmaan tosi tylsä, mutta mennään nyt sadetta piiloon. Oikeasti paikka oli tosi kiva. Esillä oli nimenomaan paikallisia Mississippin lajeja ja tietoa osavaltion eri alueista. Pääsymaksukin oli vain 6 taalaa, joten hinta-laatu -suhde kohdallaan. Ehkä sitä vaan täällä Kaliforniassa on tottunut tolkuttoman korkeisiin hintoihin kaikkialla. Älä siis tuomitse paikkaa hinnan perusteella.
/
It was still raining, so we decided to go to the Mississippi Museum of Natural Science. I was not very exited about going, but since it was only 6$/adult, so there we went. And oh boy, you get the value for your money here. I really liked that they have species specifically from Mississippi, like alligators, and information about the different areas in the state.

Suoreissuilla ei onnistuttu näkemään yhtään kilpikonnaa livenä ja tästä alligaattorikilpikonnasta nähtiin täälläkin vaan täytetty version. Näyttää jokseensakin ärhäkältä lajilta.
/
Unfortunately we did not see any turtles in the swamp tour and this alligator snapping turtle has also seen the better more livelier days already. It sure looks like "I mean business" type of an animal and we were told that the jaws of this turtle are seriously powerful.

Mississippi on todella ylpeä musiikkijuuristaan. Sen näkee jo näistä vuokra-auton kilvistäkin. Reissun tässä vaiheessa oli edessä vielä vuokra-auton palautus ja eikun lentokoneeseen ja kohti kotia. Vähän meni Houstonissa juoksuksi, mutta ehdittiin.
/
Mississippi is really proud of it´s music roots. I loved the license plates they have in the cars. And then we were ready to return the car and head home. Some running in the Houston airport to catch the plane. Exhausted. But happy.

Ja loppujen lopuksi oltiin ihan tyytyväisiä, että vietettiin se päivä Jacksonissa eikä maantiellä ajaessa Jacksoniin.

"See you later alligator" - New Orleansin soilla

Kaikki New Orleans -oppaat jne. sanoo, että vierailu suolla ja ns. alligaattorisuolla on tällä alueella ihan must, vaikka sellainen suoajelu onkin muka tosi turistimaista. Vähän asiaa selvittelimme ja totesimme, että helmikuu ei ole mikään paras alligaattorien tai kilpikonnien bongausaika, sillä ne ovat eksotermisiä, eli ne eivät itse tuota ruumiinlämpöään vaan ruumiinlämpö riippuu ympäröivästä lämpötilasta. Siksi nyt kun ilma ja vesi ovat vielä melkoisen kylmiä, ne eivät kauheasti liiku ja saalista. Toisekseen kylmällä alligaatorit eivät saalista ollenkaan, koska ne eivät silloin pysty sulattamaan ruokaansa, vaan kuolevat, jos jotain hotkivatkin. Ne siis ovat 3-4 kuukautta syömättä talvella kokonaan. Pisimmillään kuulemma jopa kaksikin vuotta. Emme siis olleet kovin toiveikkaita alligaattorien näkemisen suhteen, joten valitsimme hotelliamme lähinnä olevan, melko edullisen paikan, eli Cajun Pride Swam Tours -firman. Ja kyllä oli hinta-laatu-suhde kohdallaan! Opas oli aivan huippu, kertoili meille soiden elämästä, alligaattoreista, paikan historiasta, cajun-perinteestä ja musiikista ja vaikka mistä. Vähän harmittavasti aamu oli kylmä ja suolle laskeutui reissun aikana sumu, mutta toisaalta se teki reissusta oikeastaan vieläkin paremman.

Kuvat kertokoon taas enemmän itse:

Tällaisella veneellä sitä lähdettiin ajelemaan.
/
So the next day we headed to a swap. Since February is not the best time to go looking for alligators, since they are exothermic and do not move a lot when it is too cold, we just picked a 1,5 hour tour that were on the cheaper side of tours (Cajun Pride Swam Tours). But it was amazing! Our boat captain / tour guide  Nolan was just awesome. He was telling us all kind of stuff about the history, animals, alligators, Cajun culture and music and all. Just the stories would have been worth the price. Really.

Ensimmäinen reissun alligaattori, todellakin vain lojui vedessä, koska vesi oli niin kylmää. Silmät vaan välillä liikkuivat.
/
This is the first gator that we saw. Not moving much.

Aurinkoisella ja kesällä tämä olisi varmaan upea paikka. Tosin varmaan tuskaisen kuuma. Nyt kasvit eivät vielä vihertäneet, mutta paikkana silti todella upea.
/
This must be an amazingly beautiful space during spring and summer, when everything is green. And hot, it is terribly hot in the summer, too. But it was amazingly beautiful on it´s own way in February, too. 

Kuvittele täydellinen hiljaisuus ja tyyneys. Ja sitten linnut lentämässä rauhallisesti ohitsesi. Sellaista se oli. Ihmiset kuulemma aina sanovat, että suolla haisee kamalalta ja hyttysiä on kauheasti. Väärin. Täällä ei haissut yhtään miltään. Puhtaampaa "tuoksua" en ole ikinä missään kokenut. Ja koska tämä suoalueen vesi on itse asiassa vuorovettä ja hyttyset tykkäävät paikkallaan pysyvästä vedestä, niin hyttysiä ei todellakaan ollut. Yhtään.
/
Imagine peace, quiet, serenity. That was what it was. And occasionally a bird flying by slowly. People say that swamps are dirty, smelly and full of mosquitos. Totally wrong. Totally. I have never ever smelt any place that just does not smell anything. Just pure nothing. And since the swamp has tides and mosquitos love still waters, no mosquitos either. Perfect!

Tarinan mukaan tällä paikalla oli aikoinaan maata, mutta voodopapitar Julie White ennusti tuhoja ja hänen kuultiin laulavan, että "kun kuolen, vien kaikki mukanani". Kun hän kuoli v. 1915 ja häntä oltiin hautaamassa, iski hurrikaani ja tuhosi maan ja tappoi satoja ihmisiä. Ihan varma en nyt ole, että ovatko tässä kyläläisten hautoja vai miten se meni.
/
So there was a voodoo priestess that predicted destructions. They heard her singing "One day I´m gonna die and I am taking all with you." She died in 1915 and when they were burying her a hurricane came and swiped the whole town and killed hundreds of people. I am not sure whose graves these are, but you can read more from here. (No, I did not watch the videos myself..)

Lisää suota, hiljaisuutta ja lintu.
/
More swamp and peace and quiet.

Vanha metsästäjien maja. Alligaattoreita on metsästetty niiden nahan vuoksi ja ne olivat jossain vaiheessa jo lähes uhanalainen laji. Tällä hetkellä suojelun ja rajoitusten vuoksi ne elävät ja voivat hyvin. Alligaattoreita on Floridassa ja Louisianassa noin 2 miljoonaa ja ne ovat palaamassa myös vanhoille asuinalueilleen, kuten Mississippiin ja muualle pohjoisemmaksi.
/
This is an old hunter´s cabin. The alligators were an endangered species at some point because they were overly hunted for their skin. Now there is about 2 million gators in Florida and Louisiana and they are doing well. They are even coming back to their old habitats in Mississippi etc. norther up.

Pesukarhuja. Nämä ovat kanssa melkoinen riesa asuinalueilla, kaivelevat roskiksia jne. Mutta itse en ollut niitä aiemmin luonnossa tai elävänä nähnyt. Ja onhan ne siis aika söpöjä, vaikka melkoisia tihulaisia ovatkin.
/
Raccoons. I know that they are a nuisance and all in the neighbourhoods. Still I had never seen them alive in the nature. And I know, nuisance and all, but they are darn cute still.

Jokainen matkustaja sai pidellä tätä 18-kuukautista alligaattoria kädessään niin halutessaan. Tässä kummallisesti rajatussa kuvassa perheen teini, jolta ei ole lupaa jaella missään koskaan hänen kuviaan. Ja yllättävää kyllä siis tuo alligaattorin nahka on sellaista erittäin pehmeää ainakin vatsapuolelta (josta siis mm. tehdään laukkuja jne. juuri sen pehmeyden vuoksi). Mutta ei tuo selkäkään ollut sellaista kovaa kilpikonnakilpeä. Suu on ihmisten sylissä oloajan sidottu kiinni, sillä voimaa näissäkin leuoissa on silleen "puren sulta sormen poikki" -tyyliin.
/
Ok. So this photo is weirdly cropped. There is a reason, the teen does not let me share his picture. So everyone that wanted got to hold this 18 month old gator. The skin is surprisingly soft. The skin in the stomach is really soft (hence they make shoes and handbags out of that skin), but even on top, it is not turtle like hard shell, but kind of soft, but firm skin. Whatever you think about this and that the mouth is tied, but this one has enough power to bite your finger off. And holding it gave us a totally new respect for this animal.

No nähtiin me sentään jotain liikkuvaakin välillä. / Well we did see something moving, too:

 

Pesukarhuja. Eikö olekin söpöjä?
/
I know, I know. Nuisance. But aren´t they just adorably cute?

Ja yksi vähän isompi yksilö.
/
And finally one bigger one.

Hurrikaanievakuointireitti.
/
Hopefully not needed in the near future. This area has already suffered enough.

Meillä oli vielä hyvin aikaa, joten päätettiin lähteä katsastamaan New Orleansin eteläpuolella oleva kansallispuisto, Jean Latiffe National Historical Park and Preserve. Tämä paikka oli kyllä hinta-laatu-suhteeltaan jälleen erinomainen. Sisäänpääsymaksua ei siis ole, vaan on ilmainen, mutta olisin kyllä mieluusti tästä maksanutkin.

Suolla näkee näitä "sypressinpolvia" ihan joka paikassa. Jos nyt käsitin oikein, niin puu leviää näiden tynkien, joita polviksi kutsutaan, avulla.
/
You can see these cypress knees everywhere in the swamp. If I understood correctly this is the way the tree spreads. This and the next photos are from the Jean Latiffe National Historical Park and Preserve.

Suomenkielinen nimi näille on ilmeisesti pikkupalmetto ja näitä pieniä pyöreitä palmunlehtiä oli myös ihan joka paikassa.
/
These palmettos were everywhere.

Bayou eli seisova vesi tai suvantovesi.
/
Bayou."Sleeping water".

Nutrioita. Tämä vieraslaji on alunperin Etelä-Amerikasta, mutta sitä on tuotu tänne turkistarhoille, joista se tietty on päässyt karkaamaan. Nämä nutriat lisääntyvät ilmeisesti vielä kanejakin tehokkaammin ja voivat saada jopa 20 poikasta kerralla. Louisianan sheriffillä on kuulemma ihan poliiseja palkattuna näiden tappojoukoiksi, meidän oppaan mukaan tilanne on tällä hetkellä: Sheriffi 2 000 000 - Nutria 0. Tosin onpahan alligaattoreille jotain syötävää sitten.
/
Nutrias. They are originally not found here, but in South America. They were brought here for their fur on the farms. Of course some of them escaped and now they are breeding like rabbits. Or worse. Nutria can have 20 babies at one time and the sheriff´s men are ordered to kill these. At least there is some food for the gators too now.

Tähän loppuu tämä n. 3 km pitkä polku. Paikkaan, missä kaksi vettä yhdistyy yhdeksi. Ja missä on taas...
/
This is where the trail ends. It is about a 3 km walk from the Information center. Where the two waters meet. And where there is...

... alligaattoreita.
/
... gators.

Ja sama alligaattori ilman zoomia. Ja polun ja tämän suon välissä ei siis ole minkäänlaista aitaa.. Toki vähän lohdutti kun tiesi, etteivät alligaattorit tähän vuodenaikaan syö ja saalista, mutta silti. Kun näin kyseisen yksilön liikahtavan, niin ainakin itselle tuli kiire lähteä polkua takaisin päin. Vaikka kuulemma eivät Louisianassa ole koskaan hyökänneet ihmisen kimppuun. Floridassa kuulemma ovat saalistaneet joitain lapsia, mutta alueilla, joissa ihmiset syöttävät alligaattoreita. Ja siten alligaattorit ovat sekoittaneet lapsen koon normaaliin saaliiseensa. Yök, silti. Eräs paikallinen mies arvioi tämän olevan n. 3-metrinen naaras. Ja opittiin siis myös, että alligaattorin sukupuoli määräytyy hautomisvaiheen munan lämpötilasta. Suurimmasta osasta poikasista tulee naaraita. Suhde kait oli jotain yksi uros 15:tä naarasta kohti. Se oli meidän oppaan mielestä oikein sopiva suhde noin niinkuin yleensäkin elämässä. ;)
/
And this is the same gator without the zoom. And no, between the gator (and the swamp) and the trail and us there is no fence. None. Zero. Nada. At least we knew that they are not eating or hunting at this time of the year anyways. But when I saw it move towards us even a tiny bit, I wanted to get moving again. You can probably understand if you watched the movie Alligator when you were a preteen.. Even though there is no incidents recorded in Louisiana that a gator would have attacked a human. Some childen in Florida though, but always in areas where people feed the gators and then they mistakenly think that the child is their prey. Eww. One local guy said that this is probably a 9 to 10 feet long female. Btw the sex of the gator is determined by the temperature of the eggs or something. So most of the gators turn out to be females. The ratio is about 1 male : 15 females. Our tour guide though that it is a good ratio for males in life anyways.. Oh, well. ;)

Kokonaiskävelymatkaksi tuli reilut 7 kilometriä ja kesällä tällainen urheilu olisi varmasti ollut hieman haastavaa, sillä kosteus ja kuumuus ovat jotain ihan muuta kuin näin helmikuussa. Oltiin niin tyytyväisiä, että nämä paikat koluttiin, että ei kun syömään ja kohti uusia seikkailuita.