Sivut

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Renton, Mount St. Helens, Portland

Olimme päättäneet yhdistää reissuun vielä käynnin Oregonissa, joten seuraavaksi sitten suunnattiin sinne. Ennen sitä oli kuitenkin matkan varrella vielä yksi tärkeä paikka, jossa oli pakko käydä. Ja se oli Jimi Hendrixin hauta/muistomerkki. Kävijöitä haudalla näytti riittävän ja olihan se kaunis paikka.

Next we were heading to Oregon. But there was one place in Renton near Seattle that we just could not miss on this trip. The Jimi Hendrix memorial site. A beautiful place. It seemed to attract a lot of visitors, too. Purple haze!






Matkan varrella tehtiin vielä ylimääräinen kieppaus ja käytiin Mount St. Helens -tulivuorella. Kyseiseen paikkaan oli muutama muukin päättänyt lähteä, joten matka kesti hieman odotettua kauemmin. Hieno paikka ja vuoden 1980 tapahtuneen USA:n tuhoisimman tulivuorenpurkauksen jäljet olivat vielä selkesti nähtävissä. Laavan jäljiltä maastossa on selkeät rajat ja vieläkin laavavirran myötäisesti kaatuneita puita. Hieno paikka, mutta jos suunnittelee vastaavaa reissua vastaavalla aikataululla, niin silti ehkä jättäisin tämän reilun 2 tunnin kiekan tekemättä.

Before Oregon we did one more detour and visited the Mount St. Helens volcano. A deadliest and most destructive volcanic event in the US too place here in 1980. You can still see the path of lava in here and the fallen trees. And if you like chipmunks, there seemed to be plenty of them even in the parking lot.



  





Portlandissa näytti olevan tuona perjantaina suhteellisen paljon kaikkea meneillään, muutama konsertti ja kait joku urheilutapahtumakin, joten kahvilat ja ravintolat oli melkoisen täysiä. Syötiin siis jossain, jossa sattui olemaan tilaa, mutta kaupungissa on kuulemma todella hyvä valikoima erilaisia ravintoloita. Lisäksi Portland on kuulemma viime aikoina tehnyt saman oluelle kuin Starbucks aikoinaan teki amerikkalaiselle kahville, eli tuonut hirveän määrän uusia vaihtoehtoja ja pienpanimoita on syntynyt kuin sieniä sateella. En sitten tiedä, kun en itse juo olutta. Käytiin sitten tutustumassa Powell´s Books -kirjakauppaan, jota meille oli suositeltu. Ja siellä oli todellakin metreittäin ja kerroksittain kirjoja. Jopa pieni hyllyllinen suomalaisia (käytettyjä) kirjoja näköjään olisi ollut tarjolla. Päädyimme sitten vaeltelemaan viereisellä Pearl District -alueella sekä downtownissa, joissa molemmissa oli ihastuttavia rakennuksia ja kivoja yksityiskohtia. Kuten nyt katolla olevat tuulimyllyt. 

Portland seemed to be very busy on that Friday. There were a lot of concerts and by the look of some people´s choice of clothing probably also a bigger sports event, too. That meant that the cafes and restaurants were pretty full. So we just ended up eating somewhere. But there seems to be a pretty good selection of everything. We did spent some time on Powell´s books bookstore and it was amazing! I mean with all those books my husband had to drag me out of the store. We did only have one suitcase that was pretty full already. Thank you Andres for the tip! Then we just ended up walking in the Pearl District and in the downtown. So pretty buildings. I just loved them. Portland is famous of many breweries and what I hear a beer lover´s paradise. Since I do no drink beer, I can´t say anything about that.












Reissatessa ei olla yleensä niin kamalan tarkkoja hotelleista. Se kyllä täytyy myöntää, että ne halvimmat motellit, joissa ei ole kovin kummoisia arvosteluita, yleensä skipataan. Ihan jo sen takia, että niissä se kokolattiamatto ja puhdistamaton ilmastointijärjestelmä kierrättää huoneissa sitä pölyä aika reippaasti ja seuraavana päivänä on silmät ja nenä ihan tukossa. Keskustoissa majoittuminen taas on aika usein melko arvokasta, joten jos ollaan autolla liikkeellä, niin yritän katsella yleensä jotain vähän kaupungin ulkopuolelta tai lähikunnista. Tämän Hillsboron/Portlandin Embassy Suites oli kyllä ihan helmi. Sattui vielä osumaan eteen todella hyvä tarjous, kun tätä varasin. Sekä huoneen, aamiaisen että palveluiden suhteen tämä oli kyllä todellakin hintansa väärti. Tässä todennäköisesti hyvin uudessa huoneessa olisi voinut nukkua vaikka useammankin yön. Näiden aamiaisen luomukaurapuurokin maistui melkein suomalaiselta. :)

It was getting late and we were tired and ready to head to the hotel. I am not too picky when I select a hotel, but for better comfort and dust free rooms I try not to pick the absolutely cheapest ones (the carpet + the uncleaned air conditioners just are not a good combo for my allergies). So I usually look for something outside of the town if we are traveling by car. This Embassy suites had a great price (I-could-not-believe-my-eyes type of great price actually), and it was so nice to really rest in an almost new and pretty, noise free room. I could have stayed for a second night easily, but we had other plans for the next two days.


sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Seattle: Space Needle, Chihuly Garden and Glass, University of Washington ja legendojen hautapaikkoja / memorials

Hitaastipa etenee nämä reissukertomusten kirjoittamiset (meillä oli Suomesta tässä vieras, joten kirjoittaminen oli vähän jäissä sen aikaa)...

Kolmantena Seattle-päivänä suuntasimme ensimmäiseksi Space Needle -tornille, jonne oli siis lippu jo valmiina ja jonka edellisenä päivänä jäi väliin. Hissi ylös menee nopeasti, eikä tarvitse katsella ohikiitäviä maisemia, joten se ei ollut niin paha. Ja kyllähän sieltä kaupungin näkee ihan hienosti. Jos ei olisi pilviä, niin näkyisi myös ympäröiviä vuoria, mutta aina ei voi voittaa.

The third day in Seattle started with a trip to Space Needle. We already had the tickets, so that was definitely in our list. The drive to the top with the lift is pretty fast and convenient. The scenery is nice, and you could see more, if there would not be clouds. Oh well, can´t win every time.




Chihuly Garden and Glass on ihan siinä Space Needlen vieressä ja sinnekin pääsee siis sillä City Pass -kortilla. Aika arvokkaat yksittäisliputhan näihin molempiin paikkoihin olisi ollut, joten olisi varmaan jäänyt tämä muuten käymättä. Vaikka olihan se hieno paikka. Kuvittelin alkuun paikan isommaksi, mutta ihan vaikuttavan näköisiä lasitaideteoksia siellä oli. Näyttivät myös lyhyitä filmin pätkiä Dale Chihulyn näyttelyistä muualla, ja olihan siellä tarjolla filmin pätkä myös hänen näyttelystään Nuutajärvellä.

Next stop was the Chihuly Garden and Glass. The tickets are pretty pricey, but this (and the Space Needle) are included in the City Pass, so we headed there. I thought first that this would be a bigger space, but there were actually pretty much to see and amazing glass work, different styles and items in different rooms. They have short films (about 4 minutes) presenting in auditorium about Dale Chihuly´s exhibitions elsewhere. One of the films was about his exhibition in Nuutajärvi, Finland, that used to be very famous from it´s glass work, too.










Kun nyt kerran Seattlessa oltiin, niin pitihän sitä Monorail kokeilla ja huristaa sillä Space Needleltä keskustaan. En nyt tiedä, että oliko se sen kummempi kuin mikään ratikka tai metromatkakaan, mutta tulipahan ajeltua.

While in Seattle you kind of have to ride with the Monorail. Nothing special in it, but it was a nice ride to make anyways.

Keskustassa on jonkun verran uudempaa ja vanhempaa rakennusta.

Downtown.



Ja Seattlen pääkirjasto, joka oli kyllä ihan hauskan näköinen rakennus. Seattlen alueella on useita kuuluisia yrityksiä (kuten nyt vaikka se Starbucks, mutta myös esimerkiksi Amazonin ja Microsoftin pääkonttorit on tuossa Seattlen lähistöllä). Ja nämä yritykset lahjoittavat tietenkin rahaa alueen eri toimintoihin, niinpä tietenkin kirjaston teinien osasto oli Starbucksin lahjoittama, ja sen vieressä, kirjaston sisällä oli myös kahvila.

Seattle´s main library is an interesting building. We learned that the companies from this area donate money for the community building etc. here. So of course there was a Starbucks Teen Center in the library.




Seuraavaksi suunnattiin University of Washingtonin kampukselle. Reissu tehtiin oikeastaan kahdesta syystä, kampusalue on todella kaunis ja toisekseen teini on ensi syksynä hakemassa opiskelemaan, joten on ihan hyvä saada käsitys, että mitä ja minkälaisia paikkoja sitä on olemassa.

Next we headed to University of Washington campus. It is a beautiful campus area and on a clear day you could see the Mt. Rainier from there (unfortunately it was cloudy, but in theory you could see that). We wanted also to see a university campus area outside California, since the teen is applying to colleges a year from now.




Ja yliopiston kirjasto oli kyllä aivan uskomattoman hieno. Kuvittele kaikki amerikkalaiset elokuvat kirjastokohtauksineen, Harry Potterien Hogwarts ja keskiaikainen kirkko yhdistettynä. Upea paikka.

And the campus library was just beautiful. It was like all the movie scenes in a library meets Harry Potter´s Hogwarts meets a medieval church kind of beautiful. I could spend days and days in here.






Kun koko päivä oli kävely paikasta toiseen, mutta ei oltu vielä suuntaamassa hotellillekaan, niin ajeltiin vielä parille muistomerkille. Tässä Bruce and Brandon Leen hauta. 

Since we had walked all day and were not yet ready to head to hotel, we decided to drive to a couple of memorials. Here is the Bruce and Brandon Lee burial site.


Ja tässä on fanien muistokirjoituksia Kurt Cobainille penkissä Viretta Park -puistossa. Kurt Cobainin tuhkathan on jaettu kolmeen osaan, eikä Kurtille siten ole mitään virallista hautaa tai muistopaikkaa. Tästä on siten tullut lähes virallinen sellainen. Osittain siksi, että Kurt itse asiassa asui tuossa puiston vieressä olleessa talossa elämänsä viimeiset ajat. (Jostain luin, että nykyiset omistajat ovat suhteellisen ok sen kanssa, että ihmiset käyvät taloa kuvaamassa, kunhan eivät tontille tunge.)

And of course the Viretta park that serves as a memorial to Kurt Cobain. Since Kurt does not have a burial site (his ashes were divided in three), this is where the fans have garved graffitti and come to pay repects to the grunge hero. This seems to be the perfect place, it has a beautiful view and Kurt lived in the house next to the park before he died.




Ja tietysti Seattlen oman pojan, Jimi Hendrixin, patsaalla piti myös käydä.

And of course the statue of the Seattle born legend, Jimi Hendrix was on the bucket list, too.


Eiköhän sitä siinä ollut melkoisesti Seattlea yhdelle päivälle.

That was enough of Seattle for one day. Next stops: hotel, sleep and to new adventures.